sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Viimeistä riisiä myöten – paella


Tänään oli vuotuinen paellapäivä. Viime vuotta lukuunottamatta olemme tehneet paellaa jokaisena blogikesänä. Viime vuonna olimme Espanjassa La Vueltan aikaan, joten oma paellakokkailu jäi väliin. Nyt menikin hetkinen, että löysin paellapannun, se oli hautautunut pantryn uumeniin. Raaka-aineet löytyivät ihan hyvin kotoa, mitään ei tarvinnut erikseen lähteä ostamaan. Valmistelin ruokaa jo eilen kypsentämällä broilerin koipireidet ja nyhtämällä ne. 

Broilerin koipireidet haudutuspadassa

  • 3 broilerin koipireittä
  • oliiviöljyä
  • 1 suuri porkkana
  • 3 uuden sadon sipulia varsineen
  • 4 suurta valkosipulinkynttä
  • 4 kuivattua appelsiiniviipaletta
  • 1 dl roseviiniä
  • 2 dl vettä
  • suolaa ja pippuria
  • rosmariinia
  • tuoreita laakerinlehtiä
  • chilihiutaleita
  • timjamia
Kuumensin pannulla oliiviöljyä ja lorautin sitä myös haudutuspadan pohjalle. Laitoin padan kuumenemaan. Käytin koipireisiä pannulla niin, että molemmat puolet saivat hennon paistopinnan. Ripotin paloille suolaa ja pippuria. 

Laitoin padan pohjalle porkkanan muutamissa paloissa, sipulit ja valkosipulinkynnet. Nostin koivet pataan ja kaadoin sinne viiniä ja vettä niin, että palat olivat puoliksi liemessä. Sommittelin päälle vielä muutaman kuivan appelsiiniviipaleen ja yrtit. Laitoin padan high-asetukselle 6 tunniksi. Muutaman tunnin kuluttua käänsin palat toisin päin ja jatkoin kypsennystä vielä pari tuntia. Viiden tunnin jälkeen koivet olivat niin kypsiä, että nostaessani ne lautaselle jäähtymään, ne menivät jo paloihin. Kun palat olivat vähän jäähtyneet, irrottelin lihat luista ja nahkoista rasiaan ja laitoin ne jääkaappiin odottamaan paellan tekoa. 


Liemen siivilöin, sitä tuli noin puoli litraa. En oikein käsitä kuinka sitä tulikin niin paljon, mutta se on hyvää, vahvaa lientä paellaa varten. 

Paella neljälle

  • 250 g paellan tekoon soveltuvaa riisiä (muistimerkki itselleni, että paellariisi on nyt talosta loppu!)
  • oliiviöljyä
  • 1,5 l kanalientä (0,5 l omatekemää ja 1 l Annan kaupasta ostettua hyvää kanalientä)
  • vettä
  • 4 pientä paprikaa
  • 5 cm pätkä chorizoa
  • pieni paketti jäisiä raakoja tiikerirapuja
  • 3 broileri koipireisien lihat nyhdettynä
  • 1 vartaallinen possupaloja (jäi eiliseltä)
  • sahramia
  • suolaa ja pippuria
  • tuoretta persiljaa
  • sitruunaa mehuna ja lohkoina
Kuumensin liemen kattilassa, lisäsin liemeen muutaman hipun sahramia tuomaan makua ja väriä ja otin kattilaan suurehkon kauhan, varasin myös lähettyville kannullinen vettä, jos liemi loppuisi kesken. Kuorin ravut ja poistin suolet, jätin ravut vielä jääkaappiin odottamaan. Leikkasin paprikat paloihin, samoin chorizon viipaleisiin. Kuumensin paellapannulla tilkan oliiviöljyä ja paistelin hetkisen verran paprikoita ja chorizoa. Kun ne olivat sopivasti paistuneet, laitoin ne lautaselle odottamaan. 


Lisäsin pannulle hieman öljyä ja kippasin riisit tasaiseksi kerrokseksi pannulle. Kuullotin riisiä muutaman minuutin öljyssä, varoin polttamasta sitä. Aloin lisätä lientä pannulle kauhallinen kerrallaan reunoille luritellen. En sekoittanut, vaikka se oli kyllä vaikeaa, koko ajan tekisi mieli sörkkiä riisiä. Mutta tarkoitus oli saada pannulle maukas rapea kerros, crust, eikä sitä synny, jos riisiä sekoittelee. Tarkkailin koko ajan riisiä ja lisäsin uuden kauhallisen lientä aina, kun se alkoi olla imeytynyt riisiin. Riisin kypsyminen vei tällä kertaa noin 45 minuuttia ja lientä meni kaikki 1,5 l ja vettäkin muutama desi. Maistelin riisi kerrallaan sieltä täältä, on tosi kenkkua, jos paella ei ole kypsää kaikkialta, mutta muusiksikaan riisiä ei pidä kypsentää. 

Kun riisi alkoi olla juuri ja juuri kypsää, nostelin pannulle riisin päälle muut hökeet; paprikat, chorizot, lihapalat ja ravut. Kun olin saanut kaikki ravut aseteltua riisiin, sainkin jo kääntää ne, kuuma riisi kypsentää ravut nopeasti. Puristin pinnalle sitruunamehua ja ripottelin paljon tuoretta persiljaa. Tarvittaessa voi lisätä hieman suolaa ja pippuria, riippuu liemen maukkaudesta, tarvitaanko niitä ollenkaan. Kun paella onnistuu hyvin, on sen parasta osaa rapea crust, jota kaavitaan pannusta vielä senkin jälkeen, kun vatsa on jo ihan täynnä. 


La Vueltan 9. etappi oli aito vuorietappi, jota ehdimme katsoa vasta viimeisiltä kymmeniltä kilometreiltä. Etappi päättyi nousuun, jonka voittajaksi ajoi sisukas Ben King ja kokonaiskilpailua johtaa Simon Yates. Sekunti hänen jälkeensä on Alejandro Valverde ja kolmantena 14 sekunnin päässä on Nairo Quintana. Huomenna on ensimmäinen lepopäivä, eikä CampaKeittiössäkään häärätä espanjalaisen ruoan parissa. 


Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Crock Pot-välilehdelle, jonne kerään postauksia, joissa käsitellään ruoanvalmistusta haudutuspadalla. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti