perjantai 23. helmikuuta 2018

Broccoliinipasta


Harvoin teen ruokaa vain itselleni, kuittaan usein yksin ollessani päivällisen voileivällä tai jollain vielä viitteellisemmällä. Eilen huomasin viileälaatikossa pussillisen broccoliineja, jotka unohdin viime viikonlopun päivälliseltä kokonaan. Vihreät kaunokaiset olivat vielä ihan kunnossa, joten etsin niille pikaisesti ohjeen ja saisin samalla tyydytettyä pari päivää muhineen pastanhimonkin. Löysin hyvältä vaikuttavan broccoliinipastaohjeen Sprinkes and Sprouts-blogissa, jossa olen varmaan aikaisemminkin vieraillut. Ohjeessa käytettiin vuohenjuustoa, josta minä en paljon pidä, mutta fetasta pidän ja sitä minulla olikin juuri pienoinen palanen jemmassa. 

Broccoliinipasta yhdelle

  • 100 g pastaa (minulla pussinpohja spagettia)
  • reilusti keitinvettä ja kunnolla suolaa
  • 8 broccoliinin vartta
  • oliiviöljyä
  • 1 tl valkosipulimurskaa (käytän purkkia tyhjäksi epätoivon vimmalla)
  • 0,5 dl valkoviiniä
  • suolaa ja pippuria
  • punaista chiliä (unohdin kokonaan)
  • tuoretta basilikaa
  • pieni palanen fetaa
  • parmesaania
Laita pastavesi kiehumaan, sitä saa olla runsaasti. Suolaa kiehuva vesi oikein kunnolla ja laita pasta kypsymään. Leikkaa broccoliineista mahdollinen kuiva osa varresta pois ja kuumenna pannulla hyvä loraus oliiviöljyä. Kun pannu on kuuma, nakkaa broccoliinit pannulle ja sekoita mukaan valkosipulimurska. Paistele seosta hetkinen, varo kuitenkaan polttamasta. Lisää pannulle valkoviini ja jätä broccoliinit kypsymään viinissä muutamaksi minuutiksi. 

Kun pasta on kypsää, ota desin verran keitinvettä talteen, valuta pasta. Lisää valutettu pasta pannulle broccoliinien kaveriksi ja kaada mukaan hieman keitinvettä ja sekoittele. Ripottele pannulle fetamuruset, basilika ja paljon parmesaania. Tarkista maku ja lisää hieman suolaa ja joka tapauksessa pippuria ja syö heti.  

Pidin tästä pastasta todella paljon, olisin voinut laittaa siihen koko pussillisen broccoliineja, noin kaksinkertaisen määrän kuin käytin. Chilin minä unohdin kokonaan, mutta sitä tuli kyllä toissapäivän ateriassa riittämiin, ei makiaa mahan täydeltä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti