lauantai 15. huhtikuuta 2017

Pitkästä aikaa gnocchit


Tänään meillä oli päivällisellä harvinaista ruokaa. Gnoccheja ei tule usein tehtyä, vaikkeivat ne loppujen lopuksi kauhean työläitä ole. Käytin muutaman vuoden takaista ohjetta, tosin lisäsin taikinaan hieman basilikaa. Tein tällä kertaa puolen kilon taikinan, josta pakastin noin puolet valmiina raakoina gnoccheina jotain toista ateriaa varten. 

Perunagnocchit

  • 600 g puikulaperunoita  (kuorimisen jälkeen jäi 500 g)
  • noin 100 g 00-vehnäjauhoja
  • 1 kananmuna
  • ripaus suolaa ja pippuria
  • parikymmentä basilikan lehteä
  • iso kattilallinen suolattua vettä keittämiseen
  • iso nokare voita paistamiseen
  • suuria salvianlehtiä
Kypsensin perunat höyryssä ja kun ne olivat jäähtyneet sen verran, että niitä pystyi käsittelemään, kuorin ne. Puristin ne jauhotetulle leivinlaudalle keoksi, jonka päälle ripotin jauhoja. Tein kasaan pienen kolon ja rikoin kananmunan siihen. Ripottelin mukaan silputut basilikat, suolaa ja pippuria. Taputtelin ja kääntelin aineksia sen verran, että niistä muodostui pitkulainen taikinapötkö. Sitä ei kannata kovin paljon vaivata, ettei gnoccheista tule sitkaita.

Otin taikinasta noin kananmunan kokoisia paloja, jotka pyöritin ohueksi pötköksi, noin 15 senttiä pitkäksi ja pari senttiä paksuksi. Leikkasin siitä taikinakaapimen terävällä reunalla parin sentin paloja. Palat pyöräytin italialaisen puisen gnocchilastan päällä, siinä on teräviä uria kaiverrettuna ja sillä saa gnoccheihin nätit raidat, etenkin jos osaa sitä käyttää. Minä vähän sutikoin sillä sinne päin, edelliskerrasta oli pitkä aika. Keittämistä vaille valmiit gnocchit levitin isolle lautaselle odottamaan ja noin puolet sommittelin pienille tarjottimille, jotka laitoimme pakastimeen. Kun gnocchit ovat jäätyneet, ne voi pussittaa myöhempää käyttöä varten.

Keitin suuressa kattilassa paljon vettä ja suolasin veden kunnolla. Kun vesi kiehui reippaasti, laitoin gnocchit veteen yksitellen. Kun ne kaikki olivat nousseet veden pinnalle, nostin ne reikäkauhalla paistinpannulle, jonka olin kuumentanut valmiiksi ja sulattanut siinä voita. Olin jo etukäteen paistanut voissa muutamia salvianlehtiä rapeiksi. Käytin kypsät gnocchit pannulla ottamassa hieman väriä ja rapeutta pintaansa. 


Tarjosin gnocchit tällä kertaa kotitekoisten kananugettien kanssa. Käytin niihin broilerin sisäfileitä, jotka leivitin maustetuilla vehnäjauhoilla (suola, pippuri, paprikajauhe), kananmunalla ja pankomurusilla. Paistoin nugetittien pinnat ensin voissa ja laitoin ne sitten uuniin 150 asteeseen siksi aikaa, että gnocchit oli viimeistelty. Lisäksi meillä oli srirachalla maustettua majoneesia.


6 kommenttia:

  1. Enpä ole koskaan tehnyt itse gnoccheja, mutta innosuin niin postauksestasi, että täytyypä kokeilla. Mukavaa pääsiäisen jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perunan sijaan voi tehdä kokonaan jauhoista taikinan tai siihen voi laittaa parmesania raasteena tai ricottaa. Tämä perunajuttu on minun suosikkini. :)

      Hyvää pääsiäistä sinnekin!

      Poista
  2. Olen kerran tehnyt, niihin tuli perunaa ja porkkanaa ja ne oli ihan o.k., vaikka en ravintolassa koskaan tilaa gnocheja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistaakseni vain Italiassa olen ravintolassa syönyt gnoccheja, mutta en oikein muista olivatko ne hyviä, tai muistuttavatko kotitekoiset niitä ollenkaan. :) Suomessa aika harvoin on tullut menuissa gnoccheja kohdalle.

      Poista
  3. Gnoccit ovat pitkään roikkuneet mun to do -listalla, mutta en ole saanut aikaiseksi ryhtyä, kun epäillyttää, että vaativat liiaksi näperrely. Nythän ne pitäisi tehdä, kun vielä saa vanhoja perunoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä samaa ajattelin minäkin ennen kuin kokeilin. Nyt tällä kertaa jäi ulkonäkö vähän vaatimattomaksi, muistelisin että parhaiten onnistuin ricottaa sisältäneen ohjeen kanssa. Ei se pastantekemistä työläämpää ole minusta, tosin usein tulee se tunne, että pastan tekeminenkin alkaa sujua juuri sillä hetkellä, kun taikina loppuu :D

      Poista