torstai 19. toukokuuta 2016

Nyt joku suuttuu, mutta antaa mennä - mansikkatiramisu


Tiramisun kanssa moni on tosi tosissaan, ei saisi laittaa mitään tvistejä, eikä sörkkiä nonnien ohjeita. Olen periaatteessa samaa mieltä, mutta nyt olin hieman pakon edessä. Uskottehan, minun oli aivan pakko tehdä mansikkatiramisua ja vieläpä ajastettuna postauksena. Muuten olisivat ostamani hollantilaiset mansikat ehtineet mennä pilalle, eikä semmoista hyvällä katsota nykyisin, kun hävikin vähentäminen on niin pop. 

Olen nyt postauksen julkaisun hetkellä matkalla Helsinkiin hieman blogiriekkumaan, enkä niin ollen ehdi kokata tänään mitään italialaista kotona. Sama homma huomennakin, sillä riekkuminen jatkuu toisenkin päivän. Lauantaina olen muuten muuten vain kiireinen, kun pitää matkustaa kotiin ja mennä työpaikan bileisiin tekemään ranskalaisia perunoita. Voi kun ne olisivat edes italialaisia perunoita, mutta semmoisia ei taida ollakaan. Polentaranskalaisilla en työkavereita kiusaa, etenkin kun pidän polentasta tosi vähän. 

Otin ohjeen italialaiseen mansikkatiramisuun uTry.it-blogista. Vähän sörkin sitäkin ohjetta, mutta ette te muuta uskoisikaan.

Mansikkatiramisu kahdelle ahneelle tai kuudelle kohtuun ystävälle

  • 500 g mansikoita
  • 1,5 sitruunan mehu + kuori raastettuna, jos sitruunat ovat luomua
  • loraus limencelloa
  • 3 rkl sokeria
  • 4 dl kuohukermaa
  • purkki mascarponea
  • 0,5 dl tomusokeria
  • 1 tl vaniljatahnaa
  • 14-16 ladyfingers-keksiä
Otin esille pitkulaisen muovirasian, johon keksit sopivasti kävivät rinnakkain ja johon mahtui kaksi keksikerrosta täytteineen. Myös jotkut leipävuoat voisivat sopia tähän tarkoitukseen hyvin. Vuorasin rasian tuorekelmulla ja jätin kunnolla nostovaraa kummallekin reunalle. Lisäsin vielä sopivan kertakäyttöfoliovuoan kiiltävän pahvikannen kelmun päälle. Arvelin, että sen avulla misun nostaminen pois astiasta olisi aikanaan helpompaa, samoin kakun leikkaaminen annospaloihin pahvipalaa pitkin.

Puristin sitruunamehun kulhoon ja lisäsin sinne sokerin liukenemaan ja limencellon makua tuomaan. Leikkasin mansikoista kannat pois, muutaman nätin jätin koristelua varten. Leikkasin mansikat viipaleiksi ja sekoitin mehuliemeen mehustumaan siksi aikaa, että tein kermaseoksen. Vatkasin kuohukerman, tomusokerin ja vaniljatahnan pehmeäksi vaahdoksi, lisäsin mukaan mascarponen ja vatkasin vähän lisää. Seos sai olla aika tanakkaa. 

Lusikoin kolmasosan kermaseoksesta rasian pohjalle pahvin päälle, tasoittelin pinnan lusikalla. Asettelin 7 keksiä vierekkäin seoksen päälle. Mansikat olivat mukavasti mehustuneet, niissä oli makeaa nestettä hyvin kostuttamaan keksejä. Lusikoin puolet mansikkaseoksesta keksien päälle ja tasoittelin. Lusikoin toisen kolmasosan kermaseoksesta mansikoisen päälle, tasoittelin taas. Sitten tein vielä toisen kerroksen keksejä, mansikoita ja loput kermaseoksesta aivan päällimmäiseksi. Nostin kelmun löyhästi molemmilta puolilta tiramisun päälle ja laitoin kakun jääkaappiin tekeytymään. Se saisi olla siellä seuraavaan päiväänkin asti, mutta meillä se sai olla iltaan asti, kunnes oli aika ottaa siitä pieni maistiainen ja kuvausannos. 

Nostimme yhdessä varovasti kelmusta nostaen kakun pois rasiasta, se pahvipala oli oikein paikallaan tekemään nostamisesta helpompaa. Leikkasin palan kakkua lautaselle ja asettelin sille vielä säästämiäni koristelumansikoita. Mietin, että laittaisinko hieman suklaanappeja vielä pinnalle, mutta jätin ne kuitenkin pois. Maistui hyvälle espresson kanssa. Loput pakkasimme Opiskelijalle, Reippaalle ja Kullannupulle viemisiksi.


Giro d'Italiasta olen valitettavasti hieman pihalla, mutta palaan ruotuun tämän riekunnan jälkeen. 

13 kommenttia:

  1. Heh, enemmin minä ainakin ärähdän tuontimansikoista ;).
    Hyvältä tuo näyttää.

    VastaaPoista
  2. Siis minä suutun. Tiramisun, en mansikoiden puolesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on suututtu sekä marjojen, että kakun puolesta, 1-1 tilanne :D

      Poista
  3. Kyllä saa sorkkia ja sörkkiä tiramisuja, annan luvan :D hauskoja riekkumisia; arvelen sinun suuntaavan huomenna grillailemaan ja harmittaa tosi paljon, kun ei päästä mukaan. Tyhmät työt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos, helpottaa huomattavasti tämä synninpäästö :D Juu, sinnehän minä!

      Poista
  4. Kyllä tiramisua saa sörkkiä! :) Mä teen "tiramisua" raparperistä kokonaan ilman keksejä, mutta sitä ei ehkä saa enää edes kutsua tiramisuksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, liberaali puoli nousi tasoihin :D

      Poista
  5. Olen tehnyt joskus mansikkatiramisua Italiassa ja ihan paikallisen avustuksella, joten... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh huh, nyt viimeistään tiedän ettei tilanne ollut liian vakava! :D

      Poista
  6. Saa sörkkiä. Olen tehnyt mansikkatiramisuta, vadelmatiramisuta, talvella uuniomenatiramisuta ja marjakiisselitiramisuta.

    VastaaPoista