lauantai 10. tammikuuta 2015

Karitsan potkaa ja papuja elokuvailtana

joulukukkien loppusijoitus
Tänään meillä on koko perheen elokuvailta, johon ei välttämättä osallistu kyllä kuin Kammenpyörittäjä ja minä. Jälkikasvu on kotona, joten sen voinee laskea osallistumiseksi. Ohjelmistossa on YLEn esittämä Iron Sky, kaikkien taide-elokuvien veljenpoika. Olemme tietysti nähneet elokuvan monta kertaa, mutta nyt kyseessä on director's cut, joten tätä ei voi jättää väliin!


Söimme päivällisen hyvissä ajoin ennen elokuvaa ja käytin siihen Familialta saamiani karitsanpotkia. Ette muuten usko, miten monella tapaa väärin pystyn kirjoittamaan karitsan. Katirsa, katrisa, karista, kartisa jne. Varmasti joku vihreellinen virheellinen muotokin vielä jää tekstiin. Otin ohjeen ruokaan supergolden bakes-blogista. Muuntelin sitä vain hieman. Minulla oli kaksi hyvänkokoista takapotkaa, ne riittivät kolmelle syöjälle hyvin, olisivat riittäneet neljällekin. Aiemmin olin vakuuttunut, että potka/persoona on minimi, muttei sitä lihaa tarvitse niin paljon mättää. 

meillä on tämmöinen kynttilänjalka

Karitsanpotkat hitaasti kesyttäen

  • 2 karitsanpotkaa isoimmista kalvoista ja rasvoista siivottuna
  • 2 purkkia valkoisia isoja papuja (käytin tetroja, peltipurkkeja en ole nähnyt meikäläisissä kaupoissa, enkä viitsinyt alkaa liottaa kuivia papuja)
  • 2 kourallista punaisia linssejä (oma lisäykseni ohjeeseen)
  • 2 porkkanaa
  • 2 pitkulaista sipulia, en muista niiden nimeä
  • 2 sellerin vartta
  • 2 kevätsipulia
  • 2 yksikyntistä valkosipulia
  • 2 rkl sokeria (unohdin)
  • 2 jättisuurta ruokalusikallista tomaattipyrettä (ohjeessa oli 5, mutta kun nyt kaikkea on 2)
  • 2 laakerinlehteä (unohdin nekin)
  • 2 isoa oksaa tuoretta timjamia
  • 2 isoa ripausta suolaa ja pippuria
  • 2 dl valkoviiniä
  • 2 dl vettä (en viitsinyt etsiä lientä pakastimista)
  • 2 lorausta oliiviöljyä

Gremolata

  • luomusitruunan kuori raastettuna
  • nippu persiljaa pieneksi silputtuna, ilman varsia
  • valkosipulia pieneksi silputtuna (jätin pois, kun pataan tuli jo niin ronskisti valkosipulia)
Kuumenna uuni 160 asteeseen. Pilko ja silppua porkkanat, sipulit, sellerinvarret ja valkosipuli haluamaasi muotoon. Siivoa potkista pois rasvoja ja kalvoja sen minkä viitsit, aika ja lämpö uunissa hoitaa loput. Kuumenna uunin kestävässä kasarissa loraus oliiviöljyä ja paista potkia joka puolelta niin, että niihin tulee kaunis väri. Nosta potkat lautaselle odottamaan. Lisää toinen loraus öljyä kasariin ja lisää sinne kaikki kasvikset, paistele niitäkin hetkinen, noin 5-10 minuuttia, että ne laiskistuvat (<-mysismi). 

Huuhtele pavut ja anna niiden valua hetkisen. Kaada viini kasariin ja sekoittele mukaan tomaattipyre, anna seoksen kiehua muutamia minuutteja.  Kumoa pavut ja linssit osakypsyneiden kasvisten päälle ja sekoita. Ripottele potkille suolaa ja pippuria ja nosta ne kasariin ja lisää vettä niin, että lihat ovat puoliksi liemen peitossa. Asenna kasariin vielä laakerinlehdet, jos muistat ja timjaminoksat. Sokeri olisi pitänyt jossain vaiheessa myös laittaa, varmaan tomaattia pyöristämään, mutta kuten tunnustin, unohdin sen. 

Laita kasari kannella tai foliolla peitettynä uuniin ja anna olla siellä niin kauan kuin kehtaat, mutta ainakin tunti pari. Käännä sitten potkien kylkeä ja tarkista onko nestettä tarpeeksi, lisää vettä (tai lientä), jos neste on vähänlaista. Minulla oli vähän liikaakin. Pidin kasaria uunissa kaikkiaan neljä tuntia 140-160 asteessa ja viimeisen tunnin ilman kantta. 

Raasta luomusitruunan kuori ja sekoita se persiljasilppuun. Kun tarjoat ruokaa, ripota gremolata potkien ja kasvisten päälle, aromaattinen sitruunankuori herää eloon ja piristää ruokaa ihmeellisesti. Kun potkat ovat kyllin kypsät, liha irtoaa luista aivan itsestään. Tarvittaessa lisää vielä suolaa ja pippuria. 




Kiitos Familialle näistä karitsanpotkista, ne olivat maistuvaista syötävää ja oikein sopivia keskitalven pakkaspäivään! Seuraavaksi on ohjelmassa kokeilla ibericopossun niskaa. Kengurupalan kanssa täytyy vielä kerätä rohkeutta ja katsoa, josko juuri alkaneessa uudessa Masterchef Australiassa tehtäisiin jotain kengururuokaa. Nyt näyttäisi taas olevan mukava meininki kisassa, amerikkalaistyylinen leikkaaminen ja käsikirjoitus jäi toivoakseni yhteen kauteen. Vasta muutama jakso on esitetty ja ne ovat vielä nähtävissä Ruudussa muutamia päiviä, hyvin ehtii mukaan!



23 kommenttia:

  1. Ihania kuvia. Olen kyllä niin kade tuosta hangesta. Meillä näkyy jotain valkoiseen vivahtaa keskellä mustaa, kun oikein tarkkaan ikkunasta tihrustaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on kyllä nyt aivan mahdottoman kaunista lumen puolesta :)

      Poista
  2. Thanks for linking back - hope you liked the recipe! I am definitely envious of the snow we haven't seen any in London this year.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yes, we liked it a lot! A huge city and a lot of snow may not be the best combination, but a little bit might be nice :D Better here in the countryside.

      Poista
  3. No, ny sitä lunta on tääki. Nimim. lumityöt odottaa! ;) Pitääpä katsoa MC australiaa sitten taas, minustakin se on ollut inspiroiva. :) Ja ihania jääkukkalyhtyjä - oon haaveillut tekeväni monta kertaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänne ei tullut eilen enää juurikaan lisää, mutta ihanan puhtaan valkoista on ja pakkastakin sopivasti, 12 astetta!

      Poista
  4. Jee, maanantaiksi tännekin on luvattu -15 - pitäis olla vaan sankoja niin sais kyllä lyhtyjä aikaan.

    VastaaPoista
  5. Nelle: minulle se lyhtyjen teko on vähän salatiedettä, en ole onnistunut muuta kuin umpijäädyttämään astioita tai halkaisemaan ne, Kammenpyörittäjä tekee lyhdyt meillä. Nuo mihin tulee kukkia, teemme sellaisissa tähtimuoteissa, joilla ei oikein voi epäonnistua, minäkään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, joo kovalla pakkasella lyhty ei kestä olla koko yötä ulkona. Isä on ihan mestari lyhdyissä ja tällaisella pakkaskelillä niitä saa tehtyä sarjatuotantona ;)

      semmosista tähtimuoteista en ole kuullutkaan!

      Poista
    2. Ostin ne tähtimuotit joskus Kodin 1:stä :)

      Poista
    3. OK! :) Mä taas ihmettelin motonetissä jotain mitä kutsuttiin "jäälyhdyksi" mutta se oli tehty muovista. Semmosia värillisiä tyhjän, pohjattoman sangon näköisiä juttuja. Outo konsepti :)

      Poista
  6. Kuulostaa hyvältä! Meillä Familian potkat ovat vielä pakastimessa, mutta ibericon kassler tehtiin jo jouluaattona. Mikä postausviive... :) Niska vietti muutaman tunnin grillissä vartaassa pyörimässä ihan vaan suolalla ja pippurilla maustettuna ja lopputulos oli ehkä parasta possua ikinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaaha, mitähän me possullemme keksittäisiin? :)

      Poista
  7. Hieno duality ohje.. toimii myös muissakin ruoissa.. esim perinteinen keitto (olkoon jauheliha, nakki tms) käyttäen 1

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joko painekattila hankittu ? :)

      Poista
    2. Voi veikkoset, kyllä on ja eilen viimeksi sitä käytin :D

      Poista
    3. Vaikka en siitä pidäkään niin painekattila taklaa nykyihmisen kiireitä hyvin. Muiden seassa yksi erinomainen työkalu keittiössä.. Hienoa huomata voitit 'pelkosi' :D

      Poista
    4. Tosiaan, moni ruoka tulee sillä kyllä mahtavan nopeasti. Eilen minulla pöhisi samaan aikaan hidasruokien valmistuksen kunkku, haudutuspata ja tämä pikalaite, painekattila :D

      Poista
    5. Hidas ruokien kunkkujahan ovat kärsivällisyys ja aika.. eivät välttämättä välineet. Nickistäsi tuli mieleen kampasimpukka hummerikastikkeella on yksi suurimmista herkuistani.. Miten päädyit moiseen nickiin ?

      Poista
    6. Blogin nimessä on olevinaan sanaleikki, puolisoni on oikein innokas pyöräilymies ja hän on nimenomaan Campagnolo-mies, ei esim. Shimano-mies ;) ja kun ruokablogista, jossa puhutaan paljon myös pyöräilystä, on kyse, keksimme tuollaisen nimityksen blogille. Viittaa ruokaan ja pyöräilyyn ainakin jollain lailla.

      Poista
    7. Hieno homma! :) sitäpaitsi kumpaakin voi tehdä samalla.. kukaan ei ole kieltänyt kuntopyöräilyä keittiössä samalla kun slow food valmistuu. Toki olkoon Shimano tai Campagnolo henkinen jos tarpeeksi iso keittiö voi toki kiertää oikealla kilpapyörälläkin ;)

      Poista
    8. Hyvä suunnitelma! :D Talouteemme tuli juuri tänään "uusi" kuntopyörä, 60-luvun Jopo. Sillä kun huristelee keittiössä, niin jopa kunto kohenee ja voi ottaa toisenkin lautasellisen ruokaa, kun se joskus valmistuu.

      Poista