keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Itsestäänselvyys: lasagne

Tottahan toki minun piti lasagneakin laittaa näiden Italia-viikkojen aikana! Sitä meillä on aika usein muutenkin, noin joka toinen kuukausi ainakin. Tänään vielä sattui tarve tehdä iso annos ruokaa, josta huomennakin saisi äkkiä päivällisen perheelle. Lasagne melko hyvin kestää lämmityksen.

Tämä italialaisen keittiön lahja maailmalle on varmasti yksi niistä varioiduimmista. Jokainen mamma niin Italiassa kuin muuallakin valmistaa tietysti sen parhaimman lasagnen. Tämä ruokalaji antaa myös mahdollisuuksia hifistelyyn, voi lähteä siitä, että tomaatit poimitaan omasta kasvihuoneesta ja kaltataan, pastan voi valmistaa itse alusta asti. Mutta voi myös oikaista käyttämällä valmista kastikepohjaa ja kuivia pastalevyjä. Kummallakin tapaa voi päästä erinomaiseen lopputulokseen. Koska jokaisella vähänkään kokeneella kotikokilla on se oma tapansa laittaa tätä ruokaa ja kokematon tarvitsee pitkälliset ohjeet, joita keittokirjat ja netti ovat pullollaan,  minä tyydyn siihen, että kerron mitä pieniä vinkkejä minulla on tämän ruoan suhteen.

Vaikka poro lienee melkoisen harvinainen Italiassa, minä mielelläni laitan poron jauhelihaa tähän ruokaan, se antaa jollain tapaa syvyyttä kastikkeeseen. Tosin olen pohjoisen ihmisenä vähän puolueellinen poron suhteen.

Kun lasagnea viitsiytyy sommittelemaan, sitä voi tehdä samantien vähän enemmänkin. Varaan yleensä kastikkeita sen verran, että teen suureen vuokaan annoksen, josta syödään samana päivänä. Sen lisäksi teen foliovuokaan tai pariin annokset, jotka pakastan paistamatta. Sitten kun on tarve pienehkölle annokselle hyvää kotitekoista lasagnea, on mukana vain yksi vaikeus. Vuoka pitää muistaa ottaa ajoissa sulamaan. Koska olen melko huonomuistinen, olen kokeillut myös kohmeisen annoksen paistamista ja sekin onnistuu hyvin. Tulos on aivan yhtä hyvää, kuin juuri koottu ja samantien paistettu lasagne.

Olisi mukavaa, että minulla olisi kolmaskin vinkki lasagnen suhteen, mutta myönnän kyllä auliisti, että tässä ne sitten olivatkin. Ai niin, kolmanneksi voidaan varmaan laskea se, että lasagnen kanssa kielenpolttaminen on helppoa, mutta sen voi välttää, kun odottaa vielä muutaman minuutin!

Girossa ajettiin 17. etappi, jonka loppu meni vähän hiekkalaatikkomeiningiksi, töniminen ei ole koskaan kilttiä eikä kaunista ja nytkin tuhmis pudotettiin kolmanneksi. Tätä voivat pienten lasten äidit käyttää esimerkkinä, jos oma piltti meinaa tyrkkiä kaveria lapiolla. Aikuisten maailmassa Contador edelleen johtaa kilpailua.

2 kommenttia:

  1. Erinomainen idea käyttää poron jauhelihaa lasagnessa! Taidan kokeilla seuraavalla kerralla (vaikkakin nykyisellä ruokavaliollani teen lasagnen joko kesäkurpitsa- tai munakoisosiivuista).

    VastaaPoista
  2. Hiidenuhma: onko sinulla blogissasi ohjetta lasagneesi? En ole kokeillut vegeversiona.

    VastaaPoista