keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Puolen brandyn luumukakku

Kaksi vuotta sitten tein espanjalaista luumukakkua, josta tulikin sitten uppopersikkakakku, jossa ei lopulta ollut juurikaan alkuperäisiä aineksia. Kakku oli postauksen mukaan oikein hyvää, mutta tosiaan melko sattumalta, sillä muuntelin ainesten määriä ja laatuja niin paljon, että onnistunut lopputulos oli lähinnä ihme. Nyt minulla oli espanjalaisia luumuja saatavilla ja palasin silloiseen lähdeohjeeseeni. Olin silloinkin ihastunut eniten kuvaan luumukakusta ja siihen, että ainakin joku paistetuista kakuista oli tehty valurautapannuun, jollainen minullekin oli siunaantunut jostain kirpparilta ja olin tehnyt sille rasvapoltonkin Vatsasekaisin kilinkolin-blogin legendaarisen rasvapolttopostauksen mukaisesti. 

Kahvikuva sopii mihin väliin vaan!
Tällä kertaa minulla oli melkein kaikki ainekset, kuten ohjeessa. En tiedä miksen edelliskerralla ollut huomioinut ohjeen jokseenkin epätarkkoja määriä, olin varmaan silloinkin käyttänyt kääntäjää englantiin. Nyt sukkuloin alkuperäisen ohjeen ja käännöksen välillä ja käytin tunnetusti hyvää maalaisjärkeäni. Ohjeen "1 jogurtti" ja "0/5 brandya" olivat hieman kulmia kohottavaa, mutta espanjaksi sanottiin, että puoli copaa, jonka tulkkasin vastikään hankitulla espanjataidoillani lasilliseksi, tai siis puoleksi lasilliseksi. Minä käytin isohkoa lorausta ja sitäpaitsi käytin konjakkia. Yhden jogurtin päätin tarkoittavan vaikkapa pientä purkillista tai desiä, mutta laitoin jogurtin lopulta viimeisenä ja sen mukaan, miten halusin vielä saada taikinasta vähän juoksevampaa. Vaikka minne lenkille se nyt oli muka menossa? Uuniin vaan. Alkuperäisohje oli suuremmalle vuokalle tai pannulle kuin omani, mutta tein taikinan siinä koossa kuitenkin ja käytin lopun taikinan pieniin alumiinivuokiin, joten sain myös neljä muffinikokoista luumukakkua. Kui hienoo se on?

Espanjalainen puolen brandyn luumukakku

  • 6 tummaa espanjalaista luumua
  • 200 g sokeria
  • iso loraus konjakkia
  • 4 kananmunaa
  • 200 g vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • ripaus suolaa (oma lisäys)
  • 1 tl vaniljatahnaa (oma lisäys)
  • 1 dl oliiviöljyä (ohjeessa auringonkukkaöljyä)
  • 80 g kermarahkaa (ohjeessa tuorejuustoa)
  • noin 0,5 dl maustamatonta jogurttia (ohjeen 1 jogurtti)
  • voita vuokien ja pannun voiteluun + jauhoja jauhottamiseen
  • sokeria pinnalle
Kuumensin uunin 165 asteeseen kiertoilmalla (180 astetta ilman kiertoa). Voitelin paistinpannun oikein runsaskätisesti ja ripotin sille vehnäjauhoja, kopautin liiat pois. Jätin pikkuvuoat vielä odottamaan sen mukaan, miten paljon taikinaa jäisi ylitse. 

Vatkasin kananmunia, sokeria, konjakkia ja vaniljatahnaa kunnes seos oli vaaleankeltaista ja kuohkeaa, sekä sivumennen sanoen aika huumaavan tuoksuista. Lisäsin mukaan jauhot, leivinjauheen, suolan, öljyn ja rahkan. Sekoitin taikinan tasaiseksi ja tarkastelin sitä kriittisesti. Lisäsin mukaan lorauksen maustamatonta jogurttia ja sekoitin vielä. 

Kaadoin vähän yli puolet taikinasta valmisteltuun paistinpannuun ja koska taikinaa jäi jäljelle aika paljon, voitelin ja jauhotin neljä pientä alumiinivuokaa (noin 2 desin vetoista) ja ja jaoin lopun taikinan vuokiin. Leikkasin luumut viipaleiksi ja sommittelin ne nätisti taikinan päälle ja toivoin, etteivät ne uppoaisi kokonaan taikinaan. Sirottelin hieman sokeria pinnalle. 




Paistoin pieniä vuokia noin 25 minuuttia ja paistinpannukakkua 35 minuuttia 165 asteessa kiertoilmalla. Pienet kakkuset irtosivat vuokistaan aivan hulvattoman helposti, juuri ehdin hieman kallistaa vuokaa patakintaalla verhotulla kädelläni ja kakkunen kellahtikin täydellisenä lautaselle. Valurautapannussakaan oleva kakku ei ole jämähtänyt kiinni, mutten ole leikannut sitä vielä.



Söimme pienen kakkusen aamiaisella ja olipa siinä hyvä konjakkinen vivahde ja luumuviipaleet olivat ehtineet sopivasi hilloutua paiston aikana. Alumiinivuokissa on ilmeinen paistotaika, kakut olivat kauttaaltaan tasakypsiä ja hyvin kohonneita ja pinta oli kauniin värinen. Voisinpa sanoa, että sovelletut ainekset toimivat tässä hyvin, lopputulos oli oikein onnistunut. Pieniin vuokiin olisin voinut tukkia muutaman luumuviipaleen enemmänkin. 



La Vueltan 17. etappi ajetaan iltapäivällä ja se on monia nousuja sisältävä vuorietappi, vähän kuin tuon ylemmän kakkukuvan varjo. Minä en näe etappia kuin illalla tallenteelta, mutta enpä oikein usko, että tilanne muuksi muuttuu. 


Niin kovaa se Froomey ajaa, että rattaatkin menevät soikeiksi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti