torstai 23. heinäkuuta 2015

Sipulikeiton jatkojalostus ranskalaiseen henkeen


Tänään Tour de Francessa ajettiin jo 18. etappi. Siihen kuului erikoinen 18 neulansilmämutkaa sisältävä nousu. Katselimme etappia samaan aikaan, kun sommittelin sipulipiirakkaa parin päivän takaisen sipulikeiton lopuista. Käytin Un Dejeuner de Soleil-blogin ohjetta. Siinä tosin ei käytetty sipulikeittoa, mutta muuten käytin ohjetta pohjana, hieman sovelsin.

Sipulipiiras ranskalaiseen henkeen

Pohja

  • 250 g vehnäjauhoja
  • 125 g kylmää voita kuutioiksi leikattuna
  • 1 kananmuna
  • 0,5 dl kylmää vettä
  • ripaus suolaa, mikäli voi on suolatonta

Täyte

  • 2,5 dl sakeaa sipulikeittoa (valutin lientä hieman pois siivilässä)
  • noin 70 g pala gruyereä
  • 2 kananmunaa
  • 3,3 dl purkki kermaa
  • pieniä napostelusalameja paloihin leikattuina (noin 20 pikkupalaa)
  • muskottipähkinää
  • pippuria
Kerää pohjan ainekset kulhoon ja sekoita ne toisiinsa niin, että saat tasaisen taikinan aikaan. Älä työstä liikaa, ettei voi lämpene turhaa ja taikinasta tule sitkasta. Peitä taikina kelmulla ja jätä kylmään niin pitkäksi aikaa kuin ehdit, mielellään ainakin tunniksi pariksi. 

Kuumenna uuni 170 asteeseen. Kauli taikina pyöreäksi levyksi, joka on noin 3-4 cm suurempi halkaisijaltaan kuin käyttämäsi vuoka. Nosta taikina vuoan pohjalle (minä käytin leivinpaperia välissä) ja painele se vuoan pohjalle ja reunoille. Pistele taikinaa haarukalla sieltä täältä. Laita leivinpaperiarkki taikinan päälle ja siihen päälle taikinapainot (myös kuivat herneet tai kuiva riisi käy painoista). Esipaista pohjaa noin 15 minuuttia ja poista painot. Kuumenna uuni 200 asteeseen.

Lusikoi sipulikeitto esipaistetulle pohjalle ja ripottele päälle pienet makkarapalat. Sekoita kerma ja kananmunat tasaiseksi ja mausta seos muskottipähkinällä ja pippurilla. Kaada seos vuokaan sipulimassan päälle ja ripottele pinnalle juustoraaste. Paista piirakkaa 200 asteessa noin 30-40 minuuttia, laita arkki leivinpaperia piirakan pinnalle, mikäli se on vielä hyllyvää paistoajan lopussa, mutta pinta alkaa olla jo tumma. Anna piirakan jäähtyä lähes huoneenlämpöiseksi ja leikkaa viipaleiksi.

EDIT: Lisään tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidasta löytyvälle Tähdenlennot-välilehdelle, jonne kerään kaikki jämäruokia käsittelevät postauksemme.


Käytin tähän muuten ensimmäistä kertaa marketissa huomaamaani irtovoita. Kuulema sitä on ollut myynnissä Citymaketissa muutaman kerran aikaisemminkin. Ostin vähän alle 400 g palan ja voin rakenne ja tuoksu olivat erinomaiset. Myös leipoutuvuus oli hyvä, ostan kyllä vastaisuudessakin. Hävikistä herkuksi-teema toteutui myös hyvin, sillä keitonloppu sai hyvän viimeisen sijoituksensa. 


Tourin etappi oli jo lopputulosta enteilevä, ei taida kenelläkään paukkuja kunnolla haastaa Chris Froomea. Päivän voittaja oli ranskalainen Romain Bardet. Jotenkin tämä on ollut vähän tylsä Tour, vaikka aluksi vaikuttikin, että jännitettävää riittäisi. Ehkä vähän senkin vuoksi en ole ollut kovin innostunut Ranska-kokkailustakaan. Pari Alppi-etappia on  vielä tiedossa ennen sunnuntaista päätösetappia ja sitten päästääkin jo odottamaan Vueltaa! 

Lainakuva

8 kommenttia:

  1. Eipä tekis mieli tuolle reitille autollakaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ylöspäin taitaisin juuri uskaltaa mennä autolla :D

      Poista
  2. Hieno idea tuo keittopiirakka! On tuossa neulansilmää kerrakseen. Tulee mieleen Ligurian rinteet, ei meinannut uskaltaa pitää silmiä auki, vaikka ratissa olinkin :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä uskaltaisin kyllä ajaa ylöspäin, mutta alaspäin en millään, kun tuntuu että manuaalivaihteista autoa ei uskalla huudattaa tarpeeksi pienellä vaihteella ja automaatilla menisi liian kovaa. Onneksi Kammenpyörittäjä ajaa kaikki vuoristoetapit :D

      Poista
  3. Just tulin kotiin parin viikon Ranskanlomalta, ja tekisi mieli heti takaisin. Pitäisi ehkä tehdä tätä piirasta pahimpiin vieroitusoireisiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos sattuisit tekemään keitonlopusta, suosittelisin, että sekoittelisit hieman sipulimassaa tuohon kerma-kanamunamassaan, minulla ne jäi kahdeksi erilliseksi kerrokseksi, yhtenäisempi voisi olla nätimpi. :)

      Poista
  4. Houkuttaisi hirmuisesti päästä ajamaan tuo kääremäki, molempiin suuntiin (en kyllä autolla ajaisi, hui...) Vaikka kokonaiskisa on perin tylsä, niin hienoja yksilösuorituksia on sentään ollut viime päivinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en edes kuvittele, että ajaisin tuota ylös ja alaspäinkään ei olisi herkkua, jos osuus ei olisi suljettu muulta liikenteeltä, eikä ne taitaisi minua varten sitä tehdä :D Hieno tie kyllä, vaikka vähän kummallinen, miksihän se on tuommoiseen kohtaan pitänyt rakentaa?

      Poista