torstai 6. marraskuuta 2014

Joka keitetyn paistaa, se makian maistaa - keittoletut


Keittoa jäi pieni rasiallinen ja jostain syystä keittomieliteko menee yleensä kertasyömisellä. Olisi järkevää laittaa loput pakastimeen tai syödä piakkoin työlounaana, mutta kuka nyt aina jaksaisi olla järkevä? Olen käyttänyt sosekeiton loppuja sämpylätaikinaan ja piirakkapohjaan, mutta nyt halusin kokeilla lettujen paistamista. Olisin raastanut mukaan hieman tuoretta porkkanaa purutuntumaksi, mutta joku martta oli käyttänyt kaikki porkkanat, tai jemmannut ne jonnekin jääkaapissa. Tämmöisiä lettuja sain aikaan:

Keitonloppuletut (16 pientä lettua)

  • 3 dl kasvissosekeittoa
  • 2 kananmunaa
  • 1 dl maitoa
  • 1,5 dl vehnäjauhoja
  • pala fetaa murustettuna
  • 1 omena raastettuna
  • suolaa ja pippuria
  • 50 g sulatettua voita, josta osa paistamiseen
Sekoitin kulhossa keittoon maidon, jauhot, kananmunat ja fetamurut, raastoin mukaan kotimaisen Lobo-omenan kuorineen. Sekoitin taikinaan osan sulatetusta voista, jätin hieman paistamiseen. Paistoin lettupannulla koeletun ja lisäsin vielä hieman suolaa ja pippuria. Jätin taikinan asettumaan viileään. Paistoin letut voissa juuri ennen ruokailua. Letut piti paistaa miedolla lämmöllä, että ne kypsyivät myös sisältä ennen kuin pinta olisi ruskettunut liikaa. Puolukat maistuivat hyvin lettujen kaverina ja kuulema myös nokare yrttistä tuorejuustoa.

Laulun  sanoin: "Sinä poljet ja sinä ohjaat"
Liitän tämän postauksen Campasimpukan välilehdelle Pannukakut, joka löytyy blogin yläreunasta. 

6 kommenttia:

  1. Vau, onks teillä tandemi?!??!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä on, syykin hankintaan oli erittäin hyvä: Meillä ei vielä ollut sellaista! :D Tuumin, etteihän nyt sitten enää ole olemassa liian suurta mäkeä minulle, kun minähän vaan istun kyydissä... Pelottavaa hommaa, kun ei voi ohjata, eikä näe mitään, kokeiltiin ihan pikkuisen ajaa tuossa meidän tiellä. Ensi kesänä sitten, jos silloinkaan.

      Poista
    2. Tuolla vuorietappeja katsomaan!
      Tuli jotenkin mieleeni muinainen melontaretki veljeni kanssa: olin kanootissa takana ja totesin, että vehje liikkuu ihan samaa vauhtia, meloin minä tai en...

      Poista
    3. Heh, vähän samoja kokemuksia mullakin... Inkkarilla luulen saaneeni jotain aikaankin melontaretkellä, mutta kajakilla vain paljon veden roiskintaa.

      Poista
  2. Hyvä idea hukuttaa keitto lettuihin, on nimittäin niin totta, ettei sitä montaa päivää tule syötyä. Tai ainakaan kovin mielellään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se :) Sillä Sipulissa oli tehty taannoin porkkanakeiton lopusta lettuja, se varmaan jäi mielen reunalle hautumaan ideaksi.

      Poista