lauantai 11. tammikuuta 2014

Laatikon tyhjennystä - mandariinikakku


Ostin joulun alla pienen laatikollisen mandariineja, vai mitähän satsumia ovatkaan. Söimme niitä ensin kaksinkäsin, mutta sitten into hiipui, kun avasimme rasian vihreitä kuulia. Nyt muutama mandariini on vielä jäljellä ja himoan jo saada tuon kivan laatikon pantryyni johonkin, vielä tuntemattomaan uuskäyttöön. Ehkä siitä tulee lusikkalaatikko, ehkä pidän siinä alati laajenevaa muffinipaperikokoelmaani.

Eilen sain muutaman oranssin palleron käytettyä kanaruokaan, tänään loput saavat lähteä, tavalla tai toisella. Selailin foodgawkeria ja aika pian silmiini osui klementiinikakku, close enough. Girl versus Dough-blogin kakku oli postattu eilen. Minulla oli vain tavallisia vehnäjauhoja tällä erää, joten käytin niitä.
  • 3,5 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 0,5 tl suolaa
  • 2,4 dl kreikkalaista jogurttia
  • 3 d sokeria (2+1 dl)
  • 3 kananmunaa
  • 2 pienen mandariinin kuori raastettuna
  • 1 rkl vaniljauutetta
  • 1,2 dl öljyä (käytin sulatettua voita)
  • 1 dl mandariinimehua (4-5 mehukasta mandariinia)
  • loraus Grand Marnieria (oma lisäykseni)
  • tomusokeria koristeluun
  • kermaa vaahdotettuna tarjoiluun
Kuumensin uunin 180 asteeseen ja voitelin ja jauhotin 25 senttisen irtopohjavuoan. Mittasin jauhot, leivinjauheen ja suolan kulhoon, sekoittelin. Keräsin toiseen kulhoon jogurtin, 2 dl sokeria (1 dl jäi myöhemmin keitettävään siirappiin), mandariininkuoriraasteen, vaniljauutteen ja kananmunat ja vatkasin ne sekaisin. Kumosin mukaan kuivat aineet ja pyöräyttelin taikinan tasaiseksi nuolijalla. Viimeiseksi lisäsin mukaan sulatetun voin. Kaavin taikinan valmisteltuun vuokaan ja paistoin kakkua noin 40 minuuttia, kokeilin kypsyyttä kakkutikulla, kun tikku oli puhdas pistoksen jälkeen, kakku oli kypsä. Annoin kakun jäähtyä ensin hetkisen vuoassaan, ennen kuin kumosin sen leivinpaperin päälle ritilälle. 

Kakun jäähtyessä keittelin mandariinisiirapin mehusta ja jäljellä olevasta sokeridesistä. Lisäsin pikkuisen Grand Marnieria siirappiin. Lurittelin kuuman siirapin lämpimän kakun päälle ja annoin sitten kakun jäähtyä kokonaan, ennen kuin sirottelin päälle uudesta purkistani tuhk suhkuria. 

Vatkasin pikkuisen kuohukermaa vaahdoksi ja lorautin vaahtoonkin vähän Grand Marnieria. Kakku oli erinomaista kahvin kaverina ja lusikallinen kermavaahtoa kruunasi jälkkärinautinnon. Kakun rakenne oli mukavan sienimäinen ja mandariinisiirappi teki siitä mehevää.


Toimme Virosta pari kätevää pussinsulkijaa, joissa on kaatonokkaosa. Ne sopivat erityisesti sokeripussille, joka minulla usein repsottaa ja kylvää sokeria sinne tänne (en suinkaan minä). Olisi pitänyt tuoda useampi.

12 kommenttia:

  1. Mainio tapa saada ne viimeiset mandariinit, klementiinit tai satsumat sun muut - meillä niitä kaikkia kutsutaan virheellisesti mandariineiksi, mukavin sana kaikista - käytettyä.

    Mistä löysit noin mainioita sulkijoita? Olemme mitä luultavimmin menossa maaliskuussa taitoluistelukisoihin Tallinnaan, joten jos niitä löytyisi siltä suunnalta, voisin ostaa niitä itselleni ja sinulle myös ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä oli Rimi-marketissa, joka on siinä ihan sataman lähellä :)
      Totta, tuo mandariini on mukavin sana, olkoon pallerot sitten oikeasti mitä ovatkaan!

      Poista
  2. Kivan näköinen kakku! Minulla on tuossa pöydän kulmalla pinossa kolme Bruno-laatikkoa, 2.5 kg ollut jokaisessa "mandariineja", eli oikeasti klementiinejä. Ei ole tehnyt tiukkaa syödä neljän hengen voimin niitä tässä viimeisen reilun kuukauden aikana, kuten ei ole ongelmia sen suunnilleen saman määrän appelsiineja, isomman määrän banaaneja ja omppuja, puhumattakaan marjoista. Työkavereiden kanssa jutellessa oikeastaan vasta tajusin, että meidän perheen hedelmä- ja marjakulutus (ja juures- ja vihannes- ) on ihan eri sfääreissä kuin keskimäärin.

    Minä olen ihan kahden vaiheilla niiden laatikoiden kanssa, että säästänkö vai en. Toisaalta vievät tilaa, toisaalta voisivat olla käteviä esikasvatusvaiheessa ja sadonkorjuuaikaan. Katsotaankatsotaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä menee hedelmiä hyvin epätasaisesti, kun tulee jonkun hedelmän huippuhetket, sitä menee kovaa kyytiä, kunnes lakkaa maistumasta. Yleensä ostan aina sen yhden satsin liikaa...

      Poista
  3. Hienoja sulkijoita. Meillä on iso läjä Ruotsista ja Ikeasta ostettuja nokattomia sulkijoita ahkerassa käytössä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kans, ne on hyviä, on oikein pitkiäkin, että saa kahvipussin kiinni. Muttei tuollaisia nokkaversioita osunut kohdalle aikaisemmin. Älysin sentään ostaa kaksi, hyvä minä!:D

      Poista
  4. Mandariinia/klementiiniä/satsumaa ei juuri tule käytettyä leivonnassa, ainakaan minulla, vaikka hyvinhän se näyttää sopivan. Smoothiet ja pirtelöt saavat meillä yleensä osansa jämähedelmistä.

    Kaatonokalliset sulkijat, kaikkea kätevää ne keksivät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äläpä muuta virka! Olen monet pussilliset kylvänyt pitkin poikin, mutta tuo malli korjaa asian:)

      Poista
  5. Jostain syystä meillä pullistelee vielä mandariineja. Tämä olisikin hyvä vaihtoehto. Juuri vilkaisin niitä tuskaisesti, niitäkään määräänsä enempää syö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, kun joku muukin sanoo, että pari saattaa jäädä syömistään odottamaan:D

      Poista
  6. voi ihanuutta! juuri tein juustokakun turkkilaisesta jogurtista ja pyörittelin ideoita sitruunaisesta kakusta turkkilaisesta jogurtista :-)

    VastaaPoista