sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Paris - Roubaix ja ranskalaisvaikutteista kanaa


Tänään ajettiin yksi kevään tärkeimmistä klassikoista, Paris-Roubaix, Pohjoinen Helvetti. Sen kunniaksi sommittelin ruokaa niin ranskalaisittain kuin osasin. Foodgawkerin kautta päädyin Dorie Greenspanin sivuille, josta otin vinkkejä päivän pataruokaan. Sain padan tulelle ennen Eurosportin kisalähetystä, kävin levittämässä taivaalliset tuoksut ulos, tein alkupaistot grillin sivupolttimolla, sillä tarvitsin todella kuumaa pannua. Sovelsin ohjetta sen mukaan, mitä meiltä löytyi kaapeista ja unohdin osan Dorien käyttämistä aineksista. 
  • 4 broilerin rintaleikettä
  • kourallinen kuivattuja omenaviipaleita
  • 4 pientä porkkanaa
  • 5 kevätsipulia
  • 12 ruusukaalia
  • 4 isoa valkosipulinkynttä
  • 1 luomusitruunan kuori raastettuna
  • 100 g pekonia
  • 5 dl ankkalientä
  • 2 dl valkoviiniä
  • suolaa ja pippuria
  • timjamia
  • rakuunaa
  • rosmariinia

Aloitin kuorimalla porkkanat ja pilkoin ne muutamaan osaaan samoin kuin kevätsipulit. Kuorin valkosipulin kynnet ja raastoin sitruunan kuoren. Puolitin ruusukaalit ja otin uloimmat lehdet pois, mikäli niissä oli jotain huomautettavaa. Kammenpyörittäjä valikoi minulle kourallisen tuoreita yrttejä ja sulatti ankkaliemen pienessä kattilassa. Ripottelin suolahiutaleita ja pippuria broileripaloille. Keräsin kaikki ainekset ulos grillille käteni ulottuville. Puin päälleni hienon asun, johon kuului musta tanttu, fleecepöksyt ja pipo päähän, mutta ei tämä muotinäytös ollutkaan. Sää oli todella viileä, vain pari astetta plussan puolella. 

Kippasin pekonisilpun pannulle ja aloin kuumentaa pannua. Paistoin pekonin rapeaksi ja kippasin silpun pataan odottamaan muita aineksia. Seuraavaksi otin kuumalla pannulla kauniin paistopinnan lihapalojen joka puolelle pekoninrasvan ja voinokareen seoksessa. Siirsin lihapalat syrjään odottamaan, en vielä pataan, sillä halusin niille pienen pedin kasviksista. 


Lisäsin hieman voita pannulle ja kumosin sipulit, valkosipulit, ruusukaalit, omenaviipaleet ja porkkanat pannulle. Pyysin Kammenpyörittäjää tulemaan ulos, sillä pannullinen tuoksui niin mahtavalta, omenaviipaleet aivan heräsivät eloon! Pyörittelin kasviksia hetkisen pannulla niin, että ne ottivat kaikki maut pannulta itseensä. Ripottelin sitten ainekset pannulta padan pohjalle pekonin seuraksi ja nostin lihapalat kasvisten päälle. Sirottelin tuoreet yrtit ja sitruunankuoren päällimmäksi. Liemeksi kaadoin valkoviiniä ja ankkalientä sen verran, että lihat osaksi peittyivät liemeen. Nostin padan keittiöön liedelle ja nostin liemen kiehumaan lempeästi. Pata sai muhia pari tuntia ja sillä aikaan keitimme lisäkkeeksi tummaa riisiä ja Kammenpyörittäjä sommitteli salaatin.


Pyöräilykilpailu oli huippujännittävä, viime sunnuntaina Flanderin ajon voittanut Fabian Cancellara näytti tahtia viimeiset 20 kilometriä. Sää oli ilmeisen kylmä, mutta onneksi sentään aurinkoinen. Ratkaisu tehtiin vasta velodromilla, kylmäpäisesti Cancellara nappasi voiton. Olipa jännittävä loppu!

11 kommenttia:

  1. Johan oli huikea kisa.
    Meillä on vasta "juhla-aterian" hanhenkoivet uunissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan mahtava kisa! Mistä ostatte hanhenkoipia? Muistelen, että siellä lähiruokapuodissa näin niitä. Valikoima on tosiaan aika pieni siellä vielä, ruisleipää olen ostanut ja pekonia sieltä ja Kammenpyörittäjä osti sinihomejuustoa :)

      Poista
    2. Sieltä lähiruokapuodin pakastimesta ostimme joku viikko sitten ainoalla käyntikerrallamme.
      Toivottavasti kaupan valikoima laajenee.

      Poista
    3. Pitää kokeilla niitä minunkin! Olivat ihan muhevan kokoisia.

      Poista
    4. Mä ostin sieltä Lähiruokapuodista chorizoa ja kauppias suositteli tekemään siitä pastakastiketta. Kokeilen huomenna. Sitten tietysti juustoja ja hilloa :-)

      Poista
    5. Ilmeisesti se juusto, jota maistatettiin oli hyvää, minä sinihomejuustoa ujostelevana en uskaltanut maistaa :)

      Poista
  2. Hauska idea tuo kuivattujen omenoiden käyttö! Omppua tulee käytettyä pataruuissa liian vähän, vaikka se sopisi sekaan oikein hyvin ja toisi hyvää aromia esim. possupatoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tuoksu oli kyllä taivaallinen, kun kuivat omenalohkot laskeutuivat pannulle :D Paras tuoksu pitkiin aikoihin. Mutta niin pitkä haudutus sitten teki omenista hieman mössöisiä, onneksi oli kuoret viipaleissa, niin eivät hajonneet atomeiksi. Ohjeessa oli alunperin kuivattuja viikunoita, mutta niiden suutuntumasta en pidä yhtään, joten vaihdoin vinkistä omppuihin.

      Poista
  3. Onpa ihanan näköinen pata. Minä juuri katselin kuivattujen omenoiden purkkia, sieltä taitaisi tulla juuri sopivasti yhteen ruokaan. Pitää vaikka kehitellä ensi viikonlopuksi jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä pussi on ollut jääkaapin päällä olevassa kaapissa, jonne harvoin yllän, nyt muistin, että meillä saattaisi olla kuivattuja omppuja ja onneksi olikin :D

      Poista
  4. ei ole tullut käytettyä kuivattua omenaa tällä tavalla...hyvä idea!

    VastaaPoista