perjantai 14. joulukuuta 2012

Piippaava mysteeri

Meillä on ollut keittiössä piippaava mysteeri. Se ilmeni ensimmäisen kerran parisen viikkoa sitten. Paistelin tyytyväisenä jotain ruokaa ja taisin saada aikaan vähän käryäkin. Kuulin pienen äänen, ihan pikkuisen piippauksen. Arvelin, että liesituuletin ilmaisee mieltään, se ainakin vilkuttaa valoa suodatinten vaatiessa pesua. Kammenpyörittäjä oli sitä mieltä, ettei laitteessa ole äänimerkkiä, vaikkei sekään olisi pahasta. Asia unohtui, kun piippausta ei enää kuulunut. 

Eilen puuhailin keittiössä (kuiskaten kerron, että ruokin jälkikasvun nuudeleilla ja tonnikalalla, joka sentään on MSC-sertifioitua) ja kuulin piippauksen. Ja kuulin toisenkin kerran. Välillä kuului yksi piippaus, sitten pari nopeasti peräkkäin, sitten saattoi olla kolme minuuttia hiljaista. Yritin vaativan kokkauksen (nyt tiedän, ettei kyseessä kuitenkaan ollut sarkasmivaroitin) lomassa etsiä äänen lähdettä. Poikani katsoi minua keittiöön tullessaan kuin vähäjärkistä, aivan ymmärrettävästi, koska olin keittiöajastin korvalla ikään kuin soittaisin sillä. Mutta ääni ei tullut siitä. Aina kun pyörähdin, piipahdus tuntui tulevan takaani. Jos pysähdyin korvat höröllä, mitään ei kuulunut, mutta kun sanoin jotain tai käännähdin, piipahdus kuului. Tällainen on omiaan tekemään ihmisen hulluksi. Syleilin japanilaista riisinkeitintämme korva sen pulleaa masua vasten, sillä siinä kello toimii, vaikkei virtajohto ole kytkettynä, arvelin että se varoittelisi pariston loppumista. Haravoin kahvihyllyä, josko sinne olisi piiloutunut jotain piipittävää. Mutta mitään ei löytynyt. 

Tänään arvoitus ratkesi. Olin tehnyt ruokaa uuniin ja pöydällä oli tiskiä koneeseen pääsyä odottamassa. Kammenpyörittäjä nostaessa kauniin, painavan pannuni tieltään ja laskiessaan sen kädestään kuului pieni piip. Olen joskus maininnut, että minulla on pannu, jossa on tietokone. Ei kai se nyt ihan tietokone ole, mutta siinä on osio, jolla voi määritellä halutun kuumuuden pannulle ja pikkuruinen näyttö. En ole koskaan tullut opetelleeksi tämän toiminnon käyttöä, kunhan olen poistanut osion tiskaamisen ajaksi ja tökännyt sen takaisin, että kahvasta on kivempi pitää kiinni. Tämä  hieno laite nyt sitten on ollut päällä ties kuinka kauan tai olen silloin tällöin hipaissut kytkimiä, säätänyt pannua suuntaan jos toiseen, ehkä sitä kaappiin laittaessani. Siellä pannuni laatikossa on yrittänyt parhaansa mukaan ilmaista minulle, että lisää nyt lämpöä hyvä ihminen, ei tässä päästä muuten 160 asteeseen millään! Eipä ihme, etten kaapiston alalaatikosta paikallistanut piipahduksen lähdettä. 

Arvatkaa onko minulla hölmö olo? Tarinan opetus on se, että älä osta vempeleitä, joita et viitsi opetella käyttämään. Tai jos ostat, kärsi sitten nahoissasi.

17 kommenttia:

  1. Jeh, tuollaiset vempeleet olisivat puolison mieleen enkä minäkään pitäisi niitä pahana; pari pistettä jäi vain uupumaan siitä insinöörikoulutuksesta...
    Hauska homma ja huojentavaa että piippauksen lähde löytyi.
    Opetteletko nyt paistinpannun manuaalin? ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että en. Hukkasin ohjekirjasen ja muutenkin inhoan kaikkia manuaaleja. Jotenkin tuntuu hupsulta, että paistinpannun käyttäminen vaatii ohjekirjan lukemista. :D

      Poista
  2. Kiitokset iltapäivänauruista! Kovasti lukiessani veikkasin palovaroitinta mutta piippaaja olikin paljon eksoottisempi kapistus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palovaroitin meillä sanoo, että vaihdappa paristo. Englanniksi kyllä, mutta sen kanssa voi siis jutella tahtoessaan :) Vähän yksitoikkoiset jutut tosin...

      Poista
  3. On siinä ihmisellä hieno pannu! Ihan sivujuonena kysyn (tai no, mainittiinhan se palovaroitin tekstissäkin), että miksi ihmeessä palovaroittimesta loppuu paristo aina yöllä??? Aina!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan siksi, kun ne on kaikki tehty Kiinassa ja siellä on aamu, kun meillä on yö?

      Poista
    2. Onpa pannu! Oliskohan tuollaista myös kattilaversiona? Silloin ei tarvitsisi sitä lämpömittaria jos vaikka tekee makeisia....

      Poista
    3. En kyllä tiedä, ehkä se ei toimisi samalla tapaa, kun tässä mitataan pannun pohjan ja varmaan paistopinnan lämpötilaa ja kattilassa keitellessä mittaillaan sen nesteen lämpötilaa. Mutta Silit on kyllä merkkinä ollut hyvä, minulla on pari kattilaa ja tuo pannu.

      Poista
  4. Minä en ole edes tiennyt, että tuollaisia pannuja on olemassa... aikas räyhee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnustan, että pannu on yksi lukuisista sika-säkissä-nettiostoksistani. Bongasin pannun eräästä verkkokaupasta, tiesin tuotemerkin hyväksi ja pannu oli reilussa alennuksessa. Paketin tultua ihmettelin tuota lämmönsäätelyvekotinta, että jaaha, tuollaisen sitten ostin...

      Poista
  5. Onpa lohduttavaa huomata, että muihinkin perheisiin kertyy kaikenlaisia omituisia keittiöhärpäkkeitä:D Käyttöohjehan laitetaan aina sinne "hyvään talteen", josta sitä ei koskaan löydy tarvittaessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin kävi tämän pannun kanssa, sen mukana tullut pieni ohjevihkonen oli eräässä tähdellisten vihkosten pinossa ainakin vuoden, kun käytin edellistä pannua loppuun. Kun viimein otin tämän ihmepannun käyttöön, oli pino liuennut jonnekin... Enkä tietenkään ottanut asiasta selvää vaikkapa netin kautta... Hyi minua laiskiaista. Ja toinen juttu sitten on se, voiko tuollainen kahden napin laite oikeasti olla niin vaikea, että se tarvii manuaalin, eikö sitä muuten opi? Tässä astuu kuvaan mukaan perusluonteeni, mitään ei opetella ohjeesta, jos ei muuten osaa, antaa olla!

      Poista
  6. Voi pannuparkaa, kukaan ei ole huomannut, vaikka toinen yritti parhaansa... :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on paha mieli sen vuoksi, parhaansa yritti ja minä vain halasin riisinkeitintä ja soittelin ajastimilla!

      Poista
  7. Meillä on varmaan joku mystinen yhteys, koska minäkin ihmettelin kauan piippausta kodinhoitohuoneessa ja samoihin aikoihin kuin sinäkin :-) Meillä se tosin osottautui arkisesti palovaroittimeksi. Tosin en edes tiennyt, että meillä on kodinhoitohuoneessa sellainen.

    VastaaPoista
  8. Meillä on varmaan joku mystinen yhteys, koska minäkin ihmettelin kauan piippausta kodinhoitohuoneessa ja samoihin aikoihin kuin sinäkin :-) Meillä se tosin osottautui arkisesti palovaroittimeksi. Tosin en edes tiennyt, että meillä on kodinhoitohuoneessa sellainen.

    VastaaPoista