perjantai 2. marraskuuta 2012

Pitää olla substanssia!



Sain Kärähtäneet-blogin Heidiltä tunnustuksen, jonka nimi on A Blog with Substance. Kiitos, Heidi! Minä tykkään kovasti siitä, että blogeissa on substanssia. Mielellään paljon! Tästä voi päätellä, että vaikka j-sana on nyt pannassa, on substanssi pinnassa. Omalla suosikkilistallani on vain blogeja, jonka jokaisen postauksen luen ja jokaiselta odotan innolla uutta postausta. Pidän niiden sisällöstä. Ja mitä enemmän opin bloggaajia tuntemaan, sitä enemmän pidän ihmisistä blogien takana. Tulee lihaa luiden ympärille, mikä vertaus sopii ruokablogeihin vallan mainiosti. On aina riemastuttavaa löytää uusi blogi, jonka sisällöstä innostun, se on kuin yksi uusi pala tähän valtavaan blogien palapeliin. Joku on kauniin sinistä taivasta, toinen on palanen, johon sattuu kukkaketoa, kolmannessa on juurevat, maanläheiset sävyt. Campasimpukka voi olla se kohta, jossa näkyy katulamppu tai sähköjohto. Yhdessä niistä tulee kiinnostava kuva. 

Olen viskonut erilaisia haasteita ja tunnustuksia viime aikoina paljon eri suuntiin, joten tällä kertaa kerron vain, että pidän jokaista suosikkilistallani olevaa blogia sellaisena, jossa on sisältöä! Jos sieltä joku tahtoo tarttua tähän tunnustukseen ja jakaa eteenpäin, be my guest.

Tunnustukseen kuuluu osa, jossa kerrotaan itsestään kahdeksan asiaa. Itseriittoinen ihminen ajattelee tietysti ensin, etteihän tuo riitä alkuunkaan, mutta kuutosen kohdalla yleensä jo alkaa tuntua siltä, että kuka kumma tätä jaksaa lukea! Mutta kokeillaan:
  1. Olen tuore kirkasvalolampun omistaja ja tykkään keittiömme pikkuauringosta kovasti. Mahdollisen hyödyn näemme tulevaisuudessa.
  2. Olen vähän peloissani, kuinka minun käy sunnuntaina, kun tartun tryffeli-pastahaasteeseen
  3. Tein toissailtana kepposen pienille halloween-kiertäjille. Näin ikkunasta heidän tulevan ja avasin oven isolla pöö-huudolla. Reppanat hyppäsivät metrin taaksepäin. Onneksi löysin pienet keksipaketit heille. Kun kysyin, mikä heidän kepposensa olisi ollut, he sanoivat pienillä äänillä: "En mie tiiä". Heillä oli vielä työn alla se, että uhkauksessakin tulee olla substanssia.
  4. Ensi tiistaina matkustan junalla ensimmäistä kertaa vuosiin, pikkulapsimaisesti minua vähän jänskättää. Myös matkan syy jännittää, mutta sitä kieltäydyn vielä ajattelemasta enempää. 
  5. Jo kohdassa viisi tuntuu, etten keksi mitään.
  6. Sain tänään kaupasta ostettua kaikki mitä pitikin ja vähän päälle, se on harvinaista.
  7. Minulla on missio: Pitää ostaa talvikengät. Ties monetta vuotta. Ehkä päädyn kitkojen sijaan nastoihin.
  8. Olen täpinöissäni, keittokirjakokoelmani uusi tulokas saapui viimein, pääsen yövuoron hiljaisina tunteina selaamaan sauvajyväsen suosittelemaa Hugh Fearnley-Whittingstallin River Cottage Everyday-kirjaa!



16 kommenttia:

  1. Kerro sitten, onko keinoauringosta iloa. Meillä on parin vuoden kokemus sarastusvalosta enkä kyllä mielelläni antaisi sitä pois.
    Nastat alle, eiköhän se talvi sieltä tule. Tacxissa olevaan pyörään ei tarvitse laittaa :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kerron. Meille ei passaisi se sarastusvalo, kun ei juuri herätä samaan aikaan. Nyt ei kyllä uskoisi talven tulevan, on niin supersynkkä päivä, ei valostunut ollenkaan!

      Poista
    2. Joo, oli kyllä superharmaa päivä. Tässä mietin, että pitäisikö lähteä vähäksi aikaa pyöräteille polkemaan (muutenkin kuin täältä töistä kotiin) kun jäät ovat sulaneet ja lämpötilakin on plussan puolella.

      Poista
    3. Tuli sitten pyykkikoneelle töitä? :D

      Poista
    4. Joo, ja vähän itsellekin.

      Poista
  2. Nauroin ihan kippurassa tuolle pöö-jutulle. Minulle nuo Halloween-kiertäjät ovat olleet nyt ihan uusi juttu. Harmi, etten tajunnut tuota pöö-temppua viimeksi itse! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli minulle vähän huono omatunto. Olen varmaan jo kylällä tiedossa sinä tuhmana tätinä, joka säikyttelee pikkulapsia :/

      Poista
    2. No sen siitä saa, kun lähtee Ameriikan hapatuksiin mukaan. :) Pitää kestää pelin henki, Halloweenina kun ei ikinä tiedä, mitä sieltä oven takaa tulee.

      Meillä muuten olisi ollut kaapissa Lakridsin chililakuja, niitähän mä olisin voinut myös tarjota. Silläkin olis varmaan päässy paha täti-kategoriaan.

      Poista
  3. Kylläpä pistit kauniisti ja osuvasti sanoiksi lempiblogien sisällön, se menee juurikin just noin!
    Näitä haastevastauksia on niin hauska lukea. Repesin myös Pöölle :D
    Muista tehdä munaleivät junamatkalle evääksi, kanssamatkustajat kiittää. Ja maitua pulloon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eväät! Hyvä kun muistutit! Arvoin jo, että jos sää on selvästi plussan puolella, lähden ehkä sittenkin autolla, mutta eväät kyllä kallistavat vaan VR:n puoleen :D Itse yksin ajaessa ei ole kiva pysähtyä evähtimään.

      Poista
  4. Minäkin ole sitä kirkasvaloa pohtinut jo pitempään..tarvetta ainakin olisi tähän aikaan vuodesta.
    Hyvää junamatkaa ja muista tosiaan tehdä eväät, se kuuluu asiaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tässä varmaan auta kuin VR:n verkkokauppaan suunnistaa, eväät ovat niin raskas plussapuoli, että oma auto saa jäädä pihaan! Vaikka sitten en kyllä pääse käymään Heilassa kotimatkalla...

      Poista
    2. Eväiden syöminen pitää sitten aloittaa viimeistään Muuramen kohdalla!

      Poista
  5. Itsekin matkustin kesällä piiiiiitkästä aikaa pitkänmatkan junalla, olipa kivaa kun oli eväät ja hyvää lukemista :)

    Pitääpä joskus kokeilla tuota pöö:tä, tosin meillä ei ole koskaan kukaan ovelle koputellut halloweenina.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä juuri arvon, että menenkö ostamaan lipun, vai lähdenkö sittenkin autolla. Vissiin lunta on luvassa huomenissa eteläiseen Suomeen... Äh, olisi kiva matkustaa junalla, mutta kiva olisi olla nopsemmin kotonakin!

      Poista