lauantai 10. maaliskuuta 2012

Ankka uunissa

Paris-Nizza-kilpailu on loppusuoralla Ranskassa. Olemme vaihtelevasti ehtineet katsomaan kisaa, tosin talviurheilulajit vielä ajavat pyöräilyn ohitse Eurosportilla. Tänään olemme katselleet eilistä etappia ja illalla myöhemmin tulee jälkilähetys tämänpäiväisestä etapista. Kevät ei näytä olevan kovin pitkällä Provencessa, kilpailijoilla on pitkää lahjetta ja lisähihaa pitämässä heitä lämpimänä. Bradley Wiggins johtaa kisaa. 

Päivälliseksi meillä oli tänään ankkaa Ranskan naapurimaasta, Saksasta. Ostin jäisen pötikän Lidlistä ja sulattelin sen hitaasti jääkaapissa. Tänään ankka pääsi uuniin. Otin neuvoa sauvajyväsen hanhipostauksesta. Pilkoin uunipannun pohjalle sipuleita, palsternakkaa, valkosipulia ja porkkanaa. Kammenpyörittäjän yrttitarhasta sai mukavasti timjamia ja oreganoa tuoreina oksina. Linnun sisälle tungin halkaistun appelsiinin. Asettelin linnun kaulan ja sisäelimet vuokaan myöskin. Öljysin linnun nahkan ja hieroin pintaan suolaa ja pippuria. Suojasin koivet foliolla ja nostin linnun kasvisten päälle. Kuumensin uunin niin kuumaksi, kuin asteikkoa riittää (275 asteeseen) ja laitoin vuoan uuniin. Laskin lämpötilan heti 180 asteeseen. Linnun paino oli 2,4 kg ja opiskelin paistoajan olevan 30 minuuttia kiloa kohden. Niin ollen arvelin paistumisen vievän noin puolitoista tuntia. Kun aikaa oli jäljellä vielä 20 minuuttia, tikulla pistetetystä reiästä tuleva lihasneste oli vielä punertavaa. Tässä vaiheessa otin koipia suojanneet foliot pois, jotta koipi saisi vähän väriä.  Kaikkiaan ankka oli uunissa melkein kaksi tuntia.

Lisäkkeeksi höyrytin ruusukaalia ja paistoin hanhenrasvassa (koska sitä oli pieni purkinpohjallinen) perunoita sillä välin, kun lintu vetäytyi puolisen tuntia foliolla peiteltynä. Keräsin ankanrasvan talteen muita paistotoimia varten. En ollut salaperäisesti parantanut linnunleikkuutaitojani harjoittelematta, jälleen kerran lintuparka näytti hyvin hyvin silvotulta hetkisen veistä heiluteltuani. Liha oli mureaa eikä ollenkaan kuivaa. Saimme vatsamme täyteen, mutta erityistä suosikkia kokonaisesta ankasta ei ainakaan vielä tullut. Tulipa tehtyä! Annos raastettuine lihapaloineen ei päässyt kuvaksi digimuotoon, ainoastaan kokonainen lintu ennen veistelyäni saa riittää kuvitukseksi. Huomenna keittelemme luista ja muista roippeista lientä.


9 kommenttia:

  1. Hyvältä näyttää! Tuliko ankasta paljon rasvaa? Jamien sivuilla muuten taitaa olla hyvä demo siitä, miten lintu kannattaa leikata. Taisi olla tosin hanhi ja/vai kalkkuna siinä, mutta sama pätee mielestäni muihinkin isoihin lintuihin.

    VastaaPoista
  2. sauvajyvänen: just laitoin sinulle sähköpostia:) Ei tullut ihan kauheasti rasvaa, parisen desiä. Koipiin oli jo jäänyt vähän sulamattakin johonkin kohtaan, kun en muistanut pistellä reikiä, kuten neuvoit. Pitää kyllä tuota linnunleikkuuta harjoitella.

    VastaaPoista
  3. Pitääkin varmaan lähteä Lidlissä käymään, kun sieltä kerran saa tuollaisia ankkoja. Tykkään ankasta kovasti, kun on niin ihanan rasvainen lintu.

    VastaaPoista
  4. ANkerias: Minun pitää kyllä vielä harjaantua tässä ankka-asiassa, mutta pidän kyllä mausta kovasti. Nyt tuolla porisee hiljalleen iso kattilallinen ankkalientä, ihana tuoksu siinäkin!

    VastaaPoista
  5. Oli varmaan herkkua! Nuo kokonaisena valmistetut linnut on aina jotenkin juhlavan oloisita ruokaa.

    VastaaPoista
  6. jokihaka: Juu, jos en olisi tosiaan niin surkea leikkaamaan:)) Nyt on liemikin ulkona jäähtymässä, sitä tuli monta purkillista, melkoisen rasvaista. Onneksi rasvan voi halutessaan lusikoida pois ennen käyttöä.

    VastaaPoista
  7. Mä oon ennakoinut leikkausongelman; mulle onkin tulossa revittävää ankkaa...sikäli mikäli se nyt sitten onnistuu....

    VastaaPoista
  8. Tämä juttusi tuli enemmän kuin tarpeeseen! Mä selailin viime keskiviikkona postiluukusta tipahtaneen Lidlin mainoksen ja bongattuani kokonaisen ankan sekä koivet, lähdin siltä istumalta Lindliin – ihan vain todetakseni, että tuotteet olivat tulossa myyntiin vasta seuraavana päivänä. Nimittäin viimeksi kun ankankoipia oli myynnissä, loppuivat ne tosi nopeasti Helsingin kaupoista (no ainakin niissä kahdessa käymässäni kaupassa olivat loppu). Joka tapauksessa nyt köllöttelee ankka ja aika monta koipea pakastimessa odottelemassa.

    Näin ankkaa viisaampana, olisitko tehnyt jotakin toisin?

    VastaaPoista
  9. Nanna: metodisi kuulostaa hyvältä!

    Riikka: Makuun olin kyllä tyytyväinen ja sauvajyväsen neuvot valmistamisen suhteen olivat kyllä pätevät, mutta se loppu sitten... harmittaa kyllä se, etten saanut lihaa siististi irti ja lautasille niin paljon, kuin linnussa oikeasti oli. Ja se tosiaan kannattaa tehdä, että nahkaan pistää rasvaisiin kohtiin reikiä, että rasva pääsee sulamaan ja valumaan pannulle. Seuraava yritys on sitten koipien kanssa taas. Ankasta on muuten tullut paljon hakuja viime keskiviikon jälkeen, moni muukin on lukenut Lidlin mainosta:)))

    VastaaPoista