torstai 5. tammikuuta 2012

En ole kade, ainakaan paljon, vähän vaan!

Liisan leipomon erinomainen käpykakku
Olimme tänään Tampereella, toistimme kesäisen reissumme paitsi niiltä osin, joissa teini oli pää alaspäin Särkänniemessä. Talviolosuhteista johtuen teini jäi kotiin tekemään teineille ominaisia asioita, kuten nukkumaan ja ottamaan torkut, mikä näin joululoman vedellessä viimeisiään onkin aivan paikallaan. Kävimme mieluisissa kaupoissa ja teimme tähdellisiä ostoksia, kuten kuvassa näkyvän käpykakun. Käpykakutta ei voi Tampereelta palata kotiin. Kauppahallista lähti mukaamme myös ruisleipää ja pumpernikkeleita. Juustokauppojen kohdalla noudatimme ankaraa kieltäymystä, sillä jääkaapissamme asustaa jo melkoinen juustoperhe, joka tahtoo välillä laajentua homeiden ihmeelliseen maailmaan ilman eri lupaa. 

Herkkusuun lautasella-blogista hoksaamani Keittiö ja kattaus-niminen liike tuli käytyä katsastamassa, Keittiöelämää-liikkeen oltua suljettuna hyvin ansaitun loman vuoksi. Kumpikin kauppa on kokkausintoilijan unelma! Stokkalta lähti mukaamme vakiotuliaisia, leikkeleitä ja mozzarellaa (jota en osaa lukea juustoperheen jäseneksi, se on vain yksinkertaisesti herkkua), hypistelin myös pakastettua kengurupaistia, mutta jätin sen kuitenkin ostamatta vaikka Tour Down Under lähestyykin uhkaavasti. 

Ja mistäkö olen kateellinen? No siitä, miten paljon isompi kaupunki Tampere on kuin kotoinen Jyväskylämme, miten paljon enemmän kauppoja siellä on ja miten paljon hauskemmin ihmiset siellä puhuvat. Heitä oikein mielikseen salakuuntelee ja toivoo, että joku sanoisi kuuluvasti: Ai mää vai?

7 kommenttia:

  1. Kiva, että Tampere ilmeisesti näytti parempia puoliaan teillä tänään. Syntyperäisenä tamperelaisena olen ehkä vähän itse jäävi sanomaan kaupungistamme mitään... Tosin omasta mielestäni kaikki muut puhuvat kummallisesti, ja Tampereen kiäli on juurikin sitä, mitä kaikkien muidenkin pitäisi puhua:D

    VastaaPoista
  2. Tuosta kielestä tuli mieleen, että minun Tampereen vuodet ajoittuvat muutama vuosi sen jälkeen kun Kummelia oli alettu seurata tarkkaan. Ja kun muutin Tampereelle, minua nauratti koko ajan, ihan koko ajan, kun olo oli ihan kuin olisi Kummelissa ollut. Ne vuodet varmaan pidensivät elämääni roimasti...

    Kiva kaupunki, palaisin sinne koska tahansa. Aivan kuten Jyväskyläänkin, siihen toiseen lempikaupunkiini. Netti tuo nykyään kaiken ulottuville, ihan sama (ostosten suhteen) missä asuu.

    VastaaPoista
  3. lintsi: Me yritämme parhaamme mukaan omaksua tampereenkieltä siellä käydessämme. Ikuisesti muistamme erään lentomatkan Pirkkalasta Standsteadiin, jossa edessämme istuneet rouvat jutustelivat toisen miähestä, jolle oli tehty makaronilaatikkoa reisun ajaksi ja toisen koirasta, jolla oli kiarot jalat. Lento oli aivan liian lyhyt!

    sauvajyvänen: Tänä aamuna emme enää malttaneet mieltämme, vaan kehnohkosta säästä huolimatta lähdimme. Oli oikein mukava päivän visiitti ja ehdimme käydä vaikka missä, IKEAssakin, vaikka sieltä ei paljon mukaan tarttunut.

    VastaaPoista
  4. Tampereen kauppahallista pitää ostaa myös kaksi kilon pussia maailman parasta Ussan talkkunaa, ja kun ne on syöty, on taas aika ja hyvä syy käydä Tampereella.

    VastaaPoista
  5. Maria: Talkkunan kanssa olen tehnyt tuttavuutta hyvin vähän, miten käytätte sitä?

    VastaaPoista
  6. Kas kun et sitä kengurua napannut mukaan! Voiko näin etukäteen udella mitä kaikkia Australian herkkuja on ehkä tulossa blogiin?

    VastaaPoista
  7. Ankerias: Ei kyllä vielä mitään tietoa, olen koittanut kyllä etsiskellä:) Mutta toivon jotain saavani aikaan!

    VastaaPoista