sunnuntai 7. elokuuta 2011

Loikkaus Britanniaan - fish and chips


Tour de Pologne saatiin eilen päätökseen ja kisahan oli mielenkiintoinen, etappivoittajia olivat Marcel Kittel neljällä voitolla,  Peter Sagan kahdella ja Daniel Martin yhdellä, jolloin hän nousi kilpailun johtoon perjantain etapilla,  mutta viimeisen etapin jälkeen kokonaiskilpailun voittajaksi selviytyi Peter Sagan. Joskus pyöräilyä tuntematon voi ihmetellä miten on mahdollista, kuinka kilpailun seitsemästä etapista neljä voittanut Marcel Kittel oli kokonaiskilpailussa sijalla 129, kun maaliin pääsi kaikkiaan 134 ajajaa, mutta tässä juuri selkeästi korostuu eri tyyppisten ajajien erilaisuus. Jos kisaan kuuluu vuoristoetappeja, ei kirimiesten lihaksilla kokonaiskilpailuja voiteta. Mielenkiinnolla odotamme sitä hetkeä, kun Kittel pääsee haastamaan esimerkiksi Mark Cavendishin loppukirissä. Suomalaiset Veikkanen ja Carlström ajoivat koko kisan maaliin asti.

synttäripyörä
Koska Puola-repertuaarimme on jo käytetty tällä erää loppuun, ruokailimme tässä eräänä päivänä brittiläisittäin fish and chips. Emme kovin usein viitsiydy ottamaan rasvakeitintä esille, takaraivossa koputtelee ajatus uppopaistetun ruoan epäterveellisyydestä. Mutta muutaman kerran vuodessa kuitenkin laite nostetaan pihalle ja ladataan öljyllä, joko munkkien paistoon vapun alla tai näin kesällä tehdäksemme englantilaisten suosimaa pottua ja kalaa. Olemme parhaat fish and chips-annoksemme syöneet Englannin etelärannikolla Bognor Regisissä, ei meillä edes ollut nälkä, mutta kun sopiva paikka osui kohdalle niin olihan sitä ostettava pari annosta ja maistettava. Putiikissa sai jopa valita mitä kalaa ottaisimme ja valitsimme turskan. Siinä oli ilta-auringon valossa rantakaistaleella nautittu annos kohdallaan, eikä siinä mietitty suolaa, rasvaa eikä hiilihydraatteja.

Perunoihin on viisasta käyttää kiinteämaltoista perunalaatua, aika isokokoista, jotta saa leikattua mahdollisimman tasakokoisia isoja perunasuikaleita. Chipsejä jaksaa syödä hämmästyttävän paljon, joten kannattaa varata ainakin pari kolme perunaa/ruokailija. Perunat kuoritaan ja leikataan noin sormen paksuisiksi suikaleiksi ja laitetaan kylmään veteen ainakin tunniksi. Perunoiden liotessa vedessä on hyvä aika tehdä kalan friteeraustaikina. Siihen käytetään
  • 1,5 dl vehnäjauhoja
  • 1,5 dl maissijauhoja
  • 0,5  tl suolaa
  • 0,33 litran tölkki olutta 
Mittaa jauhot ja suola kulhoon ja kaada noin puolet oluesta mukaan, sekoita tasaiseksi. Lisää olutta sen verran, että taikina on lähellä lettutaikinan koostumusta, ei liian ohutta, muttei myöskään tönkköä. Minulla jäi hörpättäväksi kelpo kulaus tölkistä, kun taikina oli mielestäni sopivan paksuista. Taikinan annetaan levätä puolisen tuntia, enemmänkin jos on aikaa.

Yleensä käytetään jotain valkoista kalaa, esimerkiksi turskaa. Jos käytät pakastettua kalaa, anna sen sulaa rauhassa ja kerää sulaessa kertyvä kosteus paperiin tai puhtaaseen keittiöpyyhkeeseen niin, että kala on kuivaa, kun aloitat friteeraamisen. Me käytimme 6 kpl puna-ahvenfleitä, joista leikkasin reunat siisteiksi ja varmistin, ettei ruotoja ole mukana. Leikkasin fileet kahteen palaan, jolloin sain sopivia annospaloja. Suolasin ja pippuroin kalapalat molemmin puolin kevyesti.

Kun on aika alkaa valmistaa ateria, rasvakeitin öljyineen laitetaan kuumenemaan tai öljy kuumennetaan padassa. Varaa aina kansi lähelle siltä varalta, että rasva syttyisi palamaan, samoin kunnon patakinnas, jotta saat tukahdetettua palon alkuunsa, jos sellainen sattuisi. Jos teet ruoan padassa, lämpömittari on tarpeen, jotta saat öljyn haluttuun lämpötilaan. Leipäpalallakin voi kuumuutta testata, mutta koska mittari on aina ollut saatavilla, en ole kokeillut leipäpalatekniikkaa.

Aterian valmistusjärjestys on seuraava: Ensin perunat paistetaan kertaalleen, niiden annetaan jäähtyä. Sitten paistetaan kalat ja ne pidetään lämpiminä uunissa ja lopuksi perunat paistetaan toiseen kertaan.

Ota perunat vedestä ja kuivaa suikaleet keittiöpyyhkeeseen, näin niissä ollut vesi ei pääse roiskumaan osuessaan kuumaan öljyyn. Paistoin neljän hengen annoksen perunat kahdessa erässä. Öljyn lämpötila oli 160 astetta ja paistoin perunoita noin 5 minuuttia, jonka jälkeen nostelin ne reikäkauhalla vatiin talouspaperin päälle. Tässä vaiheessa perunoita ei laiteta lämpimään, vaan annetaan jäähtyä.

Tarkista öljyn lämpötila, sen tulisi olla 160-170 astetta, kun alat friteerata kalapaloja. Kasta kalapala frittitaikinaan ja nosta pala pihdeillä kuumaan öljyyn, pitele sitä hetken kiinni, ettei se jämähdä padan tai rasvakeittimen korin pohjaan kiinni. Pian pala alkaa keinua kuumassa öljyssä. 3-4 palaa mahtuu sopivasti kypsymään yhtäaikaa. Kun palat ovat pinnaltaan kauniin kullanvärisiä ja paistamista on jatkunut 5-6 minuuttia, ohut kalapala on sisältäkin kypsää. Nosta kypsät kalapalat kuumuuden kestävään uunivuokaan, jonka pohjalla on pala talouspaperia, joka kerää ylimääräisen öljyn. Laita valmiit palat uuniin vuoassa mietoon lämpötilaan (80-90 astetta) ja jatka uppopaistamista, kunnes kaikki kala on valmista.

Nosta öljyn lämpötila 170 asteeseen ja paista perunat uudelleen. Edellinen paisto sai ne vasta puolikypsiksi, toinen paisto viimeistelee ne. Noin 4-5 minuuttia riittää ja perunan väri kertoo sopivan kypsyyden.

Kun kaikki on paistettu loppuun, muista sammuttaa rasvakeitin tai ottaa tuli padan alta pois, jotta öljy lähtee viilenemään mahdollisimman pian.

Fish and chips tarjoillaan mallasviinietikkalorauksen, suolan ja pippurin kera. Tomaattiketsuppia, majoneesia tai remouladeakin on usein tarjolla. Ei kai se kauhea etikettivirhe ole jotain salaattiakin tarjota? Vai onko?


Kun öljy on viilentynyt, se siivilöidään (frittitaikinan roippeet pois) ja kaadetaan pulloihin ja säilytetään viileässä. Öljyn voi käyttää samaan tarkoitukseen muutamaan kertaan.

2 kommenttia:

  1. Voi miten herkullista! Pitäisikin tehdä joskus itse tätä herkkua, mitä tulee nautittua tosiaankin lähinnä vain Brittein saarilla. Mutta näin tehtynä se olisi varmasti hyvää täälläkin. Minä käyttäisin varmaankin kuhaa, alkaa olla turska sen verran harvinainen kala, ettei sitä tule ostettua.

    VastaaPoista
  2. Kuhaa minäkin voisin käyttää, hinta vain oli tässä puna-ahvenen eduksi:)

    VastaaPoista