torstai 16. marraskuuta 2017

Keskellä viikkoa


Toisinaan näkee sellaisia elokuvia, joiden jälkeen pienet painot kenkiin olisi paikallaan. Elokuva tulee uniin ja laittaa aivot raksuttamaan. Loving Vincent oli sellainen ja sen näkeminen teki keskiviikosta tämän viikon ykköspäivän. Tosin vain tähän mennessä, sillä loppuviikosta on muutakin mukavaa tiedossa. Suosittelen lämpimästi, mikäli elokuvamakusi ei vaadi supersankareiden joukkoliikettä, avaruusaluksia, tai kolmen tunnin mittaa. Kyllä minä sen Tuntemattomankin menen katsomaan. 

Ennen elokuvaa kävimme syömässä Bistro Soppa-nimisessä uudehkossa jyväskyläläisravintolassa. Kävin siellä jo lounaalla jokunen viikko sitten, mutten ihastunut aivan järjettömästi aavistuksen teollisvivahteiseen lasagneen. Eilen söimme alkuruoan ja pääruoan. Parhaiten nuori kokki onnistui maa-artisokkakeitossa, se oli oikein hyvä ja minun pääruoka-annokseni siika oli kauniisti paistettu. Antin härkä oli aika tymäkästi suolattu ja risotossa oli joulupuuromainen fiilis. 


Lista on järkevän lyhyt sisältäen liha-, kala-, ja kasvisvaihtoehdon niin alkuruoaksi kuin pääruoaksikin ja makeita on tarjolla kaksi. Myös muutamia tapastyyppisiä annoksia listalla on ja burger jonka paikkakuntamme ehdoton purilaispariskunta on jo ehtinyt käydä maistamassa. Burgeria olen kuullut muiltakin tahoilta kehuttavan. Paikalla on A-oikeudet ja alakerran tilat tarjoavat mainion vaihtoehdon vaikka pikkujouluiluun tai kokoustamiseen ruokailun ohessa. Keskiviikkoilta ei ole mikään säkenöivä ravintolailta Jyväskylän kokoisessa kaupungissa, mutta lisäksemme alkuillasta oli muutamia muita syöjiä katutason ravintolasalissa ja alakerrassa oli menossa pikkujoulut.


Bistro Soppa on jatkumo Soppabaari-nimiselle lounaspaikalle, joka oli monta vuotta jyväskyläisten suosima lounaspaikka. Nyt on astuttu askel eteenpäin uuden omistajan tarmolla. Sisustuksessa haetaan urbaania rouheutta (sanaa käytti myös Mallaspulla, mutten keksi tähän nyt parempaakaan), myös naapuritilassa menossa oleva remontti kuuluu todellakin rouheasti. Onhan sitä joskus porattava, jos kerran on porattava. 

On mukava saada kaupunkiin uusia ruokapaikkoja, etenkin lounasaikaan Bistro Sopalla on hyvät mahdollisuudet varteenotettavaksi vaihtoehdoksi kaupunkia dominoivalle S-ryhmälle ja nimenomaan samassa genressä kuin vaikkapa Taikuri tai Le Qulkuri. Vaikken käynyt tässä ruotimaan Bistro Soppaa kovin tarkkaan, lisään postauksen kuitenkin CampaSimpukan ylälaidan Valmiissa pöydissä-välilehdelle, jonne kerään ravintola-aiheisia kokemuksiamme. 


2 kommenttia:

  1. Minä kävin kokkaavan siskon Nellen kanssa katsomassa Vincentin ja tykkäsin kovasti. Menin "tekniikan" innoittamana enkä tiennyt lainkaan mitä tarina käsittelee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli kyllä upea, vieläkin vähän leijun. :D

      Poista