perjantai 5. toukokuuta 2017

Parsaa, risottoa, pyöräilyä – mitä puuttuu?


No ei puutu mitään! Tänään pyörähti käyntiin CampaKeittiön seitsemäs Italia-haaste. Samaan aikaan alkoi sadas Giro d'Italia. On tässä juhlan aihetta vaikka kuinka. Kun vuonna 2011 aloitin CampaSimpukan olin enemmän kuin epävarma saanko edes ensimmäistä haastetta valmiiksi, saati kaikkea kolmea sinä kesänä. Tässä sitä vain ollaan, aika on vilahtanut ohitse uskomatonta vauhtia, muttei bloggaamisen ilo ole kaikonnut, se on kasvanut. 

Ruokahaaste alkaa samasta ruokalajista kuin kuusi vuotta sitten. Kyseessä on risotto, jota en vieläkään tee kovin usein. Blogin tilastoihin se on päätynyt näitten vuosien aikana tätä ennen kuusi kertaa, mutta muutama muukin kokkauskerta on ollut. Keväinen sesonkituote, parsa pääsee tämän risoton päätähdeksi ja ohjeen otin uudesta keittokirjastani, The Silver Spoon Quick and Easy Iltalian Recipes. Minulla on se massiivinen parin tuhannen reseptin järkälekin, varsinainen Silver Spoon. En vain ole jaksanut siitä koskaan innostua niinkin lapsellisesta syystä kuin, ettei siinä ole kuvia. Tässä For Dummies-versiossa on ja muutenkin se on hyvin perusohjeisiin keskittyvä. Tullen kokkaamaan siitä useammankin ohjeen näinä viikkoina. Pienensin 4-6 hengen ohjeen noin puoleen. 



Parsarisotto

  • 0,5 l lientä (tällä kertaa jotain vaaleaa lintulientä, etiketistä päätellen ehkä kanaa)
  • 30 g voita
  • 1,5 rkl oliiviöljyä
  • 1 dl valkoviiniä (tätä ei ollut ohjeessa, mutta eihän tämä nyt ilman viiniä onnistu)
  • nippu vihreää parsaa
  • pieni sipuli 
  • 175 g risottoriisiä
  • parmesaania
  • suolaa ja pippuria (ei mainita kirjan ohjeessa, mitä hittoa!)
Risoton tekeminen on hyvin yksinkertaista, sen vaan voi möhliä hyvin helposti. Useimmiten se tapahtuu niin, että alkaa säätää jotain muuta samaan aikaan. Kun muistaa, ettei kattilan ääreltä lähdetä ennen kuin ruoka on valmis, niin lopputulos on hyvä. Niinpä:

  1. Ota esille kaikki ainekset kätesi ulottuville. Älä unohda niistä mitään, kuten minä yleensä.
  2. Valmista liemi ja pidä se miedosti juuri ja juuri kiehuvana, ota esille sopiva pienehkö kauha. Ota myös lähettyville vettä kannussa, siltä varalta, että liemi loppuu ennen aikojaan, voit jatkaa lientä lisäämällä vettä ja kiehauttamalla sen nopsasti risoton kypsymisen aikana.
  3. Leikkaa parsoista nuput erikseen sivuun ja silppua loput varsista pieniksi paloiksi, jätä jonkun verran kompostillekin. Silppua saa olla reilu kourallinen.
  4. Silppua sipuli pieneksi.
  5. Kiehauta vettä pienessä kattilassa ja laita parsannuput kuumaan veteen kannen alle, jätä ne kevyesti kypsymään veteen, niin ettei vesi enää kiehu. 
  6. Raasta parmesaani valmiiksi ja mittaa riisi. 
  7. Laita puolet voista ja loraus öljyä paksupohjaiseen kattilaan. Kun voi on sulanut ja se alkaa hieman kuohua yhdessä öljyn kanssa lisää silputtu sipuli kattilaan. Kypsennä pari minuuttia, varo polttamasta. 
  8. Lisää riisit kattilaan, sekoittele ja kuullota riisiä pari minuuttia, varo taas polttamasta. 
  9. Kun riisiin alkaa tulla hieman läpikuultavuutta, kaada mukaan viini. Sekoita koko ajan ja heti viinin imeydyttyä riisiin, ala lisätä lientä kauhallinen kerrallaan. 
  10. Nakkaa mukaan silputut parsan varret.
  11. Jatka kypsennystä ja lisäile koko ajan lientä, kun edellinen satsi on imeytynyt riisiin.
  12. Kun riisi on napakkaa, muttei enää kovaa keskeltä, on risotto valmista. Lisää loput voista, parmesaani, mausta suolalla ja pippurilla. Nosta annoksen pinnalle kuumassa vedessä kevyesti kypsyneet parsanuput.
Jäin ihmettelemään ohjeessa muutamia kohtia. Siinä ei siis ollut risoton vaatimaa happoa, joka saadaan viinistä. Eikä sitä maustettu suolalla eikä pippurilla. Parsastakin puhuttiin hieman omituiseen sävyyn, mutta käytin omaa järkeäni. Sitä parasta. En muuten kuori koskaan vihreää parsaa, mikäli se on oikeasti jäntevää ja ohutta. Ei maksa vaivaa. 

Risotto oli kyllä ihanaa, vaikken saanutkaan sen kyytipojaksi Soleralta saamaamme keväisen kukkevaa valkoviiniä, Cuvée Rene Dopff Muscatia. Antti vakuutti, että viini sopi parsarisoton pariksi oikein hyvin. Viinin tuoksu oli  jo niin houkutteleva, että saatan huomenna tehdä itselleni minirisoton yövuoroputken päätteeksi. Mikäli tuntisit tarvetta kommentoida kyseistä viiniä jotenkin, ole kiltti ja tee se sähköpostin kautta campasimpukka@gmail.com sillä minun olisi se kommenttilaatikosta poistetettava ollakseni kiltti sponsoripullon vastaanottanut blogaani. Voit myös tulla käymään meillä ja kertoa mielipiteesi! 




Giro d'Italian ensimmäiset etapit ajetaan tänä vuonna Sadriniassa. Lähetyksen alussa muisteltiin viikko sitten harjoituslenkillä auton alle jäänyttä ja menehtynyttä Astana-tallin Michele Scarponia. Astana lähtee kisaan hänen muistokseen kahdeksan hengen joukkueella. 

Minun suosikkejani on tämän vuoden kisassa aika vähän, onneksi Nairo Quintana sentään. Ensimmäinen etappi oli 206 km mittainen ja siinä ykköseksi ehti Lukas Pöstlberger, Bora-Hansgrohen kuski, josta en ole koskaan aikaisemmin kuullutkaan. Mutta kyllä se passaa. Hän pukee päälleen huomenna kaunista pinkkiä toiselle etapille lähtiessään. Andre Gorilla Greipel oli kirissä kolmantena. Kyllä se tästä taas!

Ai niin, jos tahdotte osallistua CampaSimpukan 6-vuotisarvontaan, kommentoikaa eiliseen postaukseen sunnuntai-iltaan mennessä!


4 kommenttia:

  1. Oho, mutta saanko sanoa, että olen usein ajanut D & I:n ohi? Söpö kaupunki.

    VastaaPoista
  2. Risotto näyttää oikein hyvältä. Tulin vakoilemaan, ketä Girolla kannatetaan. En ole ehtinyt edes vilkaista, ketä on mukana. Just sain tietokoneen piuhat kiinni koneeseen ja telkkuun ja lähetyksen pyörimään. Nairo kelpaa minullekin.

    VastaaPoista
  3. Kesällä sitten varmaan Tourissa on kaikki tähdet, mutta kyllä tästäkin hyvä kisa tulee!

    VastaaPoista