lauantai 12. marraskuuta 2016

Italiaa etsimässä

Syytän itseäni. Olin ymmärtänyt väärin. Lukenut liian vähän tai väärästä lähteestä tai muuten vaan olin ihan pihalla. Siksi olen pyöritellyt tätä juttua päässäni jonkun aikaa ja miettinyt kirjoitanko mitään tuosta perjantaisesta päivällisestä Ludviginkadulla. Mutta miksen kirjoittaisi, kun syyllinen löytyy ruudun edestä? 

Väärinkäsitys alkoi jo vuosi sitten kesällä, kun söimme nyt jo loppuneessa Sassossa. Se on niin loppu, ettei sillä ole mitään verkkosivujakaan enää. Niinkö ravintolat lopetetaan? Ei jätetä nettiin edes pientä post it-lappua, että hei me ollaan pistetty pillit pussiin, mutta kiitti kun kävitte (jos kävitte)? Silloinkin olin ymmärtänyt väärin, luulin meidän menevän italialaisempaan paikkaan kuin menimmekään.

Joka tapauksessa tuosta viisastuneena ajattelin, että kun seuraavan kerran menemme Helsingissä italialaiseen paikkaan, sen pitää olla sitten kunnolla italialainen. Olin sitten saanut sen käsityksen, että kun ravintolan nimi on Ragu ja sen verkkosivun etutabliskassa lukee notta intohimonamme ovat italialaiset ruokaperinteet, niin eiköhän nyt puhuta risotosta tai pastasta, parhaassa tapauksessa molemmista samalla aterialla. Minulla oli kyllä hieman tyhmä olo, kun söimme Ragussa tässä männäperjantaina. Viinit olivat kaikki Italiasta, mutta ruoasta en bongannut Italiaa edes Antin silmälaseilla. 

Mutta ruoka oli hyvää! Annokset olivat kauniita ja tarjoilu pelasi. Ravintolassa oli asiakkaita oikein mukavasti ja silti melko avoimessa tilassa puheensorina ei noussut niin kovaksi, etteikö nurkkapöydässämme olisi voinut mainiosti jutella ilman huutamista, eikä naapurien keskustelutkaan kantautuneet minun korviini liikaa. 





Otimme Ragun Menu Ludarin viidellä ruokalajilla. Söimme viisi annosta, hyvää leipää, joimme viinejä, muttemme kahvia. Kaikki sujui mukavasti ja lasku teki parisen sataa kahdelta. Mutta en leijunut ulos ovesta kohden uutuuttaan kiiltävää Clarion Hotellia, jossa olimme yötä. Ihan itse piti kävellä liukkaita katuja pitkin. 


Kertokaa minne te menisitte Helsingissä, kun haluaisitte italialaista ruokaa? Tai kertokaa, miten pässi olen. Tai tehkää molemmat. Liitän tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidasta löytyvälle Valmiissa pöydissä-välilehdelle, jonne kerään ravintola-aiheisia postauksiamme. 

13 kommenttia:

  1. No kun ei täällä ole kunnon italialaista ravintolaa. Pjazzassa olen syönyt autenttisimman amatriciana-pastan ja pizzan, siinäpä ne. Täällä tupataan aina kikkailemaan vaikka italialainen ruoka on niin simppeliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voinko tulkata tämän niin, etten ollut ainakaan ihan pahimmanlaatuinen pässi? :D

      Poista
    2. No et ainakaan ihan pahimmanlaatuinen :D Odotin itsekin aikanaan, kun ekaa kertaa kävin, ihan samaa kuin sinä. Liha-annoksen kanssa tuli vähän polentaa ja siinä oli koko menun Italia-osuus. Vaikka ruoka oli hyvää niin odotin silti enemmän Italiaa.

      Poista
    3. Huh sentään. :D Tuo riittää minulle oikein hyvin, sillä peruspässi nyt olen ihan varmasti. Mutta tämän opin, otan selkoa paremmin ennen kuin päätän johonkin ravintolaan menemisestä. Tai sitten en yhtään mitään, en edes mieti. Kanssapässini ei ollut lainkaan niin pettynyt, kun ei tiennyt minne olin luullut meidän menevän. :D

      Poista
    4. Lisään vielä, että pettymys oli siis itseeni kohdistuvaa ennen kaikkea, ettei tästä nyt saa väärää käsitystä.

      Poista
  2. JKL:ssä kauppakadulla on joku italialaistyyppinen ravintola, jonka nimeä en tietenkään muista. Autenttisuudesta en tiedä, mutta ruoka oli hyvää ja ei ollut edes kallista. Käy kokeileen sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitatkohan Vanhassa Tiillitalossa olevaa Bella Romaa? Kävin pizzalla siellä kerran, se oli melko hyvä.

      Poista
  3. Rodolfo oli ainakin ennen hyvä, monesti tosin kovin hidas. Nykytilanteesta en osaa sanoa mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, tuollapa ei ole tullut käytyä!

      Poista
  4. Mitä pidit Clarionista? Luin niin huonoja arvosteluja, vielä ilmeisesti vähän kesken ja jonoja respassa ja aamiaisella. Mietittiin sitä, kun olis edullinen hinta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minä pidin. Olihan siellä töitä vielä kesken, sillä käytävällä missä huoneemme oli, asennettiin jotain kattolevyjen alle. Avaimeni ei toiminutkaan hississä ja minun piti jonottaa uudelleen respaan, jossa oli kokemattomia työntekijöitä. Yksi osaavampi joutui auttamaan joka pisteessä, joten jonoahan siinä syntyi. Aamiaisella oli paljon väkeä, mutta kyllä siellä kaikkea sai, mitä tahtoi, kunhan löysi. Meillä oli tosi pieni huone, siis lattiapintaa hyvin vähän, laukkuja oli sijoiteltava strategisesti niin, että pääsi vielä kävelemään, mutta yhtä yötä ajatellen sillä ei ollut väliä. Minä tykkäsin siitä paikasta, kun edellisyö vielä siihen alle oli paljon nuhjuisemmassa paikassa, uutuudenkiiltävyys miellytti. Mennään ensi kuussa uudelleen ja varasin nyt vähän isomman huoneen. Sitten muistetaan käydä katsomassa se ylimmän kerroksen baarikin. Se muuten oli hyvä, että hissit toimivat sutjakasti (kunhan avainkortti toimi), usein korkeissa hotelleissa hissit on ongelma, kun ne ruuhkautuvat.

      Poista
    2. Kiitti vastauksesta. Saimme kutsun Rukalle jouluksi ja lennot on hinnoiteltu niin hullusti, että meidän kannattaakin olla yötä Helsingissä. Menomatkalla testataan Klaus K, kun olen kuullut, että aamiainen olis muka hyvä ja paluumatkalla Clarion, josta otimme vähän isomman huoneen, kun meillä on kaksi matkalaukkua.

      Poista
    3. Klaus K:n aamiainen on mielestäni oikein hyvä, siellä voi valita joko italialaisen tai pohjoismaalaisen aamiaisen, tarjoillaan eri saleissa ja kumpikin on hyvä! Italialainen vielä vähän parempi minusta. Ja toivottavasti tykkäät Clarionista, onhan se uutuus ihan kivaa ja jos tosiaan otitte isomman huoneen, niin mahtunee hyvin. Vuode oli oikein hyvä ja pyyhkeet ja kosmetiikat ja sen sellaiset. :)

      Poista