sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Kesäinen kimara - French75

Mehiläinenkin kiinnostui cocktailistamme
Tour de Francen aikaan olen kokkaillut yhtä jos toista, josta voi sanoa siinä olevan jotain ranskalaiseen vivahtavaa. Näin kuudennen Ranska-haasteen aikaan on jo aika vaikea löytää sellaista, mitä voisin kuvitella osaavani tehdä, tai johon minulla olisi aikaa, välineitä tai raaka-aineita ja jota en olisi vielä kokeillut. Hyvä on, croissanteja en ole vieläkään kokeillut, enkä éclairia. Tänä vuonna minulla on tekoselitteenä, että uunimme on hieman väsähtänyt, enkä voi juurikaan leipoa. Voi ja voi. Voita meillä on kyllä runsaasti, siitä se ei ole kiinni.

Eilen nautimme kimaran (kuulema suomennos sanasta cocktail, alan välittömästi käyttää sanaa ja lisään sen lyhyeen ja ytimekkääseen tunnisteluettelooni), jonka nimessä esiintyy sana French, joten kelpaa minulle. Kyseessä on juoma, jonka kokonimi on French75, linkistä voi lukea cocktailin historiasta, mikäli kiinnostaa. Tekemäni juoma oli tietysti tämän kuuluisan kimaran muunnos, kuten niin moni tekemäni asia on. Muunnosta sinne, muunnosta tänne. Maailma ei kertakaikkiaan ole enää entisensä. Kaikkea väännellään ja käännellään. Ei voi mitään. Ohjeen otin täältä.


Mansikkainen French75 kahdelle

  • puolikas pullo samppanjaa (Baron Fuente
  • noin 20 pienehköä mansikkaa, joista kaksi koristeluun
  • 1 rkl vaahterasiirappia
  • liraus sitruunamehua
  • 2x2 cl giniä 
Poistin mansikoista kannat ja laitoin marjat kahta lukuunottamatta (säästin koristeluun) Bamixin minileikkuriin. Lisäsin mukaan vaahterasiirapin ja sitruunamehun ja suurruuttelin seoksen tasaiseksi pyreeksi. Siivilöin sen tiheän teesihdin läpi, jolloin sihtiin jäivät mansikan nytyset ja pyreestä tuli hyvin kirkkaanpunaista ja sileää. Laitoin ruokalusikalliset pyrettä kahteen korkeaan lasiin, samoin mittasin niihin 2 cl giniä. Kammenpyörittäjä toimi muutoin juomanlaskijana ja kaatoi puolikkaan samppanjapullon sisällön laseihin, se oli juuri sopiva määrä kahteen drinkkiin. Laitoin mansikat lasien reunoihin, sekoitin cocktailtikuilla ja kuten ranskalainen sanoisi: voilà tässä teille  meille cocktail lämpimään kesäpäivään. Käyttämämme samppanja oli hyvin kuivaa ja Kyrö Distilleryn gini melkoisen luonteikasta, joten cocktailista tuli aika ärhäkkä. Ihan pikkuisen lisää makeutta olisi voinut olla mieleeni, mutta kyllä minä pärjäsin. Tähän kävisi tietysti myös prosecco tai cava, tai mikä tahansa muu kuohujuoma. Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan CampaKimarat-välilehdelle, jonne kerään kaikki drinkkiaiheiset postauksemme. 





Tänään meille saapuu päivälliselle rakas nuorisomme ja minun on tarkoitus valmistaa ensimmäistä kertaa elämässäni tomahawk-pihvi. Sellaisia on ollut lähimmässä marketissa nyt useita kertoja jopa tarjouksessa ja minähän en oransseja lappuja karsasta. Olen kuitenkin vastustanut kiusausta ostaa lisää lihaa talouteen, sillä pakastimessa on vielä monta lihapalaa kokeiltavana. Nyt kun olen keksinyt niille oivan käyttötilaisuuten muutaman viikon päähän, annoin itselleni luvan ostaa muhkean tomahawkin. Sen sentään älysin, ettemme koita syödä sitä Kammenpyörittäjän kanssa kahdestaan, vaan kutsuin nuoretkin syömään. Tomahawk-kokemuksista kerron tuonnempana, mikäli siitä jää positiivista kerrottavaa. Jos oikein kolossaalisesti epäonnistun, saatan kertoa siitäkin. Nyt vain mietin, että tekisinkö jälkiruoaksi eton messin vai zabaglionen. Jos olen ovela ja kutsun jälkimmäistä sabayoniksi, sekin menee ranskalaisesta?

Mikähän se tämäkin on? Ostettiin kurpitsana, mutta tultiin narratuksi.
Jollen saa päivälliseen ujutettua mitään ranskalaista, French75 saa toimittaa päivän ranskalaisosuuden virkaa. Tour de Francen tilanteesta en myöskään eilen illalla päässyt aivan viivalle, sillä olin kaikesta kultturoinnista niin väsynyt, että menin nukkumaan tallennuksen sillä kohdalla, jossa maaliin oli vielä 42 km. Äsken katsoin Tourin hyviltä nettisivuilta, että Mark Cavendish oli peitonnut suosikkikukkopoikani Peter Saganin kirissä ja Chris Froome ei keltaisesta paidastaan luopunut. Tänään on vuorossa 15. etappi, jossa ajetaan Broug-en-Bressestä Culoziin 160 mittainen matka, melkoinen sahalaitaetappi, jossa kirimiehet vaikeroivat ja mäkimiehet notkistuvat. 

4 kommenttia:

  1. Hih, kimara, olen mä sitä sanaa joskus varmaan lapsena kuullut. Kiva, että muistutit tuosta suomalaisesta ginistä, tilasin sitä nyt saksalaisesta kaupasta, jossa se on (tietenkin) halvempaa kuin Suomessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tykkään tuollaisista vanhahtavista sanoista, käytän niitä sangen kernaasti :D

      Poista
  2. Onko Bamixin minileikkuri se ihmelaite, johon saa myös raastinlevyn? Bamix ja mantelit ja muut murskaava mylly löytyy jo ja mietin tuota raastinosan ostamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei siihen taida kyllä raastinlevyä saada, se on pieni purnukka, jossa on terä. En tiedä käytinkö oikeaa sanaa, kunhan tuli mieleen sanoa sitä minileikkuriksi. :)

      Poista