tiistai 5. tammikuuta 2016

Eilen aloitettu on tänään valmis

16 palan palapeli

Meillä on menossa tammikuiseen tapaan ruokaostosten minimointi. Nyt kun olemme ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen kahdestaan, olemme vähentäneet ruoan ostamisesta entisestään, kahden maitotölkin sijaan ostamme yhden ja juustopalan ostamme harvemmin kuin aikaisemmin. Tämän vuoden puolella olemme käyneet kerran ruokakaupassa, eikä ostoskassiin paljon kertynyt, lähinnä leipää ja maitoa. Emme aio ostaa lihaa tai kalaa toistaiseksi, pakastimissamme on niin paljon raaka-aineita, että ihan nolottaa. Etsimme eilen pakastimista tiettyä poronpotkapakettia, luulisin ettei sitä vielä löytynyt, mutta löytyi toinen, jossa oli pieniä potkakiekkoja ja muita luullisia paloja. 

Poropata Crock Potissa

  • noin 1 kg pieniä poronpotkakiekkoja ja muita luisia paloja
  • 1 l vettä
  • 3 dl punaviiniä
  • 4 shalottisipulia
  • 10 kirsikkatomaattia
  • 6 pientä porkkanaa
  • 1 kiinalainen yksikyntinen valkosipuli
  • suolaa ja pippuria
Pilkoin sipulit ja porkkanat paloihin ja halkaisin tomaatit. Nostin ne padan pohjalle ja ladoin päälle poropalat. Kaadoin päälle vettä ja viiniä sen verran, että ainekset peittyivät ja ripotin pinnalle suolaa ja pippuria. Laitoin padan illalla noin kuuden aikaan hommiin low-asetuksella ja sillä se posotti aamuun asti. 

12 tuntia padassa tekee porolle ihmeitä

Kun heräsin, laitoin padan lämpimänäpito-asetukselle ja aloin miettiä, mitä sitten tekisin ruoalleni. Lueskelin blogeja ja osuin Keittotaiteilua-blogin prässätyn poron ohjeeseen ja tartuin siihen innolla. Olemme syöneet ravintolassa prässättyä lihaa, en muista mitä lihaa se oli, mutta Juuressa se taisi olla ja hyvää se ihan varmasti oli. Myös Sillä sipulissa tehtiin poroa hyvin samaan tapaan jo vuonna 2011. Tein pienen lisäyksen Keittotaiteilun ohjeeseen.


Prässätty poro

  • haudutuspadassa kypsennetyt poronlihat luista erotettuna (arviolta noin 400-450 g)
  • suolaa ja pippuria
  • 2 rkl sulatettua hanhenrasvaa
  • 1 rkl voita
Nostelin lihapalat leikkuulaudalle, luut irtosivat jo matkalla, niin mureaksi liha oli yön aikana käynyt. Siivilöin liemestä kasvikset ja muut roippeet ja pakastin mehevänmakuisen poroliemen, jota jäi pataan noin 1,5 litraa. Silppusin sormin lihan pieniksi nyhteiksi ja irrottelin vähät sulamattomat kalvot pois. Sulatin hieman hanhenrasvaa ja sekoitin sen lihasilppuun, maistelin ja lisäsin hieman suolaa ja pippuria. Laitoin vuokaan pitkät suikaleet tuorekelmua ja taputtelin lihamassan vuoan pohjalle kelmun päälle tasaiseksi kerrokseksi. Laitoin painoksi kattilan, johon keräsin täysiä lasipulloja ja muita painavia keittiöromppeita ja laitoin koko virityksen jääkaappiin koko päiväksi.

Lisäkkeinä meillä oli uuden lempileluni tuotoksia, sous vide- porkkanoita ja -perunoita ja puolukkasmetanaa.

Sous vide- porkkanat ja -perunat kahdelle

  • 2 suurta porkkanaa
  • 6 pientä puikulaperunaa
  • 2 rkl voita
  • tuoretta timjamia
  • suolaa ja pippuria
Kuumensin 10 litran kattilassa vettä 87 asteeseen Sansaire-tyhjiökypsennyslaitteella. Kuorin porkkanat ja perunat. Leikkasin porkkanat muutamaan palaseen ja laitoin porkkanat omaan vakuumipussiinsa, perunat omaansa. Lisäsin kumpaankin pussiin viipaleen kylmää voita, paljon timjamia ja hieman suolaa ja pippuria. Suljin pussit vakuumikoneella. Laitoin pussit kattilaan kypsymään tunniksi. Meillä oli pieni keittiöprojekti kesken, joten pussit olivat lopulta vesihauteessa hieman pitempään, noin 90 minuuttia. 


Puolukkasmetana

  • pieni purkki smetanaa
  • 2 rkl puolukoita
Puristin puolukat teesiivilän läpi pieneen kuppiin, sinne muodostui noin 1 rkl puolukkamehua. Sekoitin mehuun purkillisen smetanaa.

Aterian kokoaminen

Kun alkoi olla aterian aika, otin prässätyn lihan pois painon alta ja leikkasin sen paloiksi. Olisi ollut parempi, jos olisin laittanut hieman enemmän hanhenrasvaa sitomaan lihamassaa, myös pienempi astia olisi ollut parempi, niin poroprässistä olisi tullut korkeampi. Paistoin palasia pannulla voinokareen kanssa molemmin puolin, niin että pinnoista tuli rapeat. 

Otin porkkanat ja perunat pois vesihauteesta, avasin pussit ja lusikoin porkkanoita ja perunoita lautaselle, mitään muuta viimeistelyä ne eivät kaivanneet. Valutin niille hieman mausteista voita kastikkeeksi. 

Annostelin lautasille prässättyä poroa, perunoita, porkkanoita, puolukkasmetanaa ja kohmeisia puolukoita. Nautimme tämän hyvän aterian joululahjaksi saamamme punaviinin kanssa. 


Itselleni laitan muistiin, että kasviksille ja vihanneksille ei tarvitse paljon suolaa vakuumipussiin, sillä niiden oma maku on intensiivisempi kuin muita kypsennysmenetelmiä käytettäessä. Suolaa tulee ilmeisesti helposti liikaa. Olen ensi kerralla maltillisempi. Puikulaperuna ei varmaan koskaan ole maistunut suussani niin hyvältä, sen rakenne oli merkillisen kiinteä, vaikka se oli optimaalisen kypsä. Yleensä puikulan kypsäksi saaminen on sattuman kauppaa, usein sen saa jo hajoamaan. Porkkana maistui uskomattoman raikkaalta ja oranssilta (!) ja rakenne oli kiinteää olematta tippaakaan raakaa. Siinä oli purtavaa, mutta pureksiminen kävi helposti.

Lisään tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidasta löytyvälle Sous vide-välilehdelle, jonne kerään kaikki tasalämpökypsennystä käsittelevät postauksemme. Liitän tämän postauksen myös CampaSimpukan ylälaidasta löytyvälle Crock Pot-välilehdelle, jonne kerään kaikki haudutuspata-aiheiset postauksemme.

tää on niin tätä





10 kommenttia:

  1. Todella mielenkiintoista tuo vakuumihomma! Minulla puikulat yleensä "räjähtävät" valmiiksi muussiksi ja maku karkaa kattilaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä, se on aika tarkkuus peliä!

      Poista
  2. Nami, nami! Höyryttäminenkin säilyttää puikulat yleensä ehjinä ja sekä maku että rakenne tulevat tosi hyviksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, sitä keinoa yleensä käytänkin, mutta ajoittaminen on silloin hankalampaa, muut aterian osat pitää täsmätä perunoihin, ei toisinpäin :) Vedessä en ole perunoita keittänyt aikoihin, aina höyrytän ja nyt, jos ei ole kiire, käytän kyllä tuota tyhjiöhommelia. Kovin suuria määriähän siten ei voi kotioloissa tehdä kerrallaan, mutta eipä minun komppanialle tarvikaan perunoita laittaa :)

      Poista
  3. Mielenkiinnolla seuraan noita sous vide-vinkkejäsi, tulevat täälläkin tarpeeseen. :) Viime viikonloppuna kypsensin ensimmäisen ulkofileepihvin ko menetelmällä, tuli kyllä hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on pihvi ohjelmassa, kunhan saadaan ensin syötyä alta pois noita kaikkia muita lihapaloja, joita pakastimeen on kertynyt :)

      Tässä on nyt käymässä sama kuin muittenkin aluksi uusien juttujen kanssa, haudutuspadan, frittikeittimen ja painekattilan kanssa. Innostun ja haluan tehdä ihan kaikkea uudella laitteella :D Ei kaikki ole ihan järkevääkään, ajankäytöllisesti (kypsentää aamiaiskananmunaa 45 minuuttia ennen töihinlähtöä) tai aloittaa sunnuntain päivällinen jo perjantaina.... tai energiataloudellisesti. Mutta kokeilla on kiva ja ottaa käyttöön ne jutut, joissa se värkki taikka laite on parhaimmillaan, järkevä tai molempia.

      Poista
  4. Kiinnostava puikula-menetelmä (erityisesti se, että rakenne pysyy kiinteänä), kiitos siitä. Puikula on vaikea mutta yliveto pottu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää kokeilla muitakin arkoja perunalajikkeita. Eniten ihastutti se perunan aito, oikea maku!

      Poista
  5. Kiva, että innostuit kokeilemaan prässättyä poroa ja puolukkasmetanaa :) Meidän hanhenrasvattomat palaset pysyivät ihan hyvin kasassa pelkän luista irronneen kollageeni/gelatiinin voimin - voisiko olla, ettei hanhenrasvaa kuitenkaan kannattaisi lisätä ollenkaan? Makua ja mehevyyttähän se tietysti kyllä antaa :) Oi että, olen ihan kade teidän ja Rommirusinan sous vide -kokeiluista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, voi olla että se lisärasva toimikin juuri väärään suuntaan! Onneksi makuun se ei vaikuttanut huonolla tapaa :)

      Poista