sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Tour de Francen lyhyt oppimäärä



Pari viime päivää on kulunut korkeakulttuurin parissa, piipahdimme Savonlinnassa katsomassa kaksi oopperaa ja höystimme minilomasta muillakin elämyksillä mennen tullen. Siinä jäi Tour de France vähemmälle, sillä majoituksemme ei tarjonnut Eurosportin lähetyksiä, eikä oikein muitakaan todensanoakseni. Mutta emmepä me sinne pyöräilyn tähden menneetkään. Savolaisesta kulttuurimatkasta huomenissa enemmän, nyt kerron kaikille tiedonnälkäisille miten Tour de France pärjäilee, vaikken olekaan kokkaillut ranskalaista ruokaa. 

Viimeksi kun ehdin kisaan paneutua torstaina, ajettiin vielä Pyreneillä. Sen jälkeen kisa siirtyi perjantaina keskemmäs maata ja kirimiesten kamppailussa tämän vuoden takatukkatitteliä itseoikeutetusti kantava Peter Sagan jäi toiseksi Greg van Avermatille. Kokonaiskilpailussa johdossa jatkoi takuutyyliin Chris Froome. 

Eilinen  etappi  muistetaan sitten pissapäivänä, Chris Froome oli saanut niskaansa kipollisen virtsaa, mikä ei ole omiaan kohottamaan mielialaa, ymmärrän täysin, ei minuakaan huvittaisi. Muutoin kilpailu oli ilmeisesti mennyt mukavammissa merkeissä, mitä nyt joku katsoja oli verbaalitölvinyt Richie Portea syyttäen tätä douppaamisesta. Etapin voittajaksi selviytyi Stephen Cummings ja kokonaiskilpailun toiselle sijalle kipusi korvaava ykkössuosikkini Nairo Quintana, kun kerran Contadorista ei ollut mihinkään. No, ei nyt ihan niinkään, Alberto oli sentään sijalla viisi.


Tänään sunnuntaina eiliset pissat oli poispyyhitty ja etappi ajettiin vuoroin mäkiä kiiveten ja tasaisia tahkoten. Etapin maaliin rynni ensimmäisenä muutaman päivän takainen synttärisankari Andre Greipel ja lopussa nähtiin monenlaista tuuppimista ja mutkittelua, onneksi kolareilta vältyttiin. Jossain määrin rasittuneen näköiseltä kokonaiskilpailun johtajalta liikeni vaisu hymy keltapaidanpuentatilaisuudessa. Nairo on tällä erää ainoa, jolla minun laajalla kokemuksellani ajatellen voisi olla mahdollisuuksia Froomen peittoamiseen, mutta annetaas kattoa mitä huominen lepopäivä tekee ittelle kullekin. 

Ranskalaisruoka palaa viimeisen jakson ajaksi keittiöömme mitä vahvimmin, sitä varten on ostettu jo toista kiloa sipuleita ja päätetty pysyä kotona keskittyen tärkeimpään, eli bloggaamiseen. Jopa työt on jätetty syrjään tämän tärkeän mission vuoksi. Joka tapauksessa suunnitelmat ovat taas suuremmat kuin todennäköisesti tulee toteutumaan, mutta ei nyt vielä heitetä kirvestä kaivoon, ei sauvajyvänenkään heitä, hän heittää sen puupölkkyyn!



8 kommenttia:

  1. Gorilla on ollut varsin nopea ja herkkähymyinen :).
    Psstt... lepopäivä on vasta tiistaina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisimme muuten nähdä teidät Rauhanlahden voimalan lähellä iltapäivällä. Olimme menossa autolla Halssilaan juoksemaan.

      Poista
    2. Joo, poikettiin kaupassa kotimatkalla :)

      Poista
  2. Vaisuja on muut olleet. Ei tänä vuonna ole oikein kokonaiskisasta ajettu kilpaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun asiaa miettii vähän pitempään, huomaa että Touriin kohdistuu usein ne suurimmat toiveet katsojana ja sitten Vuelta onkin se jännin kisa, kun mukana ei olekaan enää ne suurimmat tähdet. Ja Giro on sitten vaihtelevasti vasta lämmittelyä kauteen tai jo se paras kisa. Harmi Tourille.

      Poista
  3. Minullakin on vihdoin alkanut sipuli kasvaa, mielenkiinnolla odotan että mitä herkkua niistä teet. Ja tosiaan, kirves on helpompi irrottaa puusta kuin sukeltaa se kaivosta, heittokirveskuvia löytyy sauvajyväsen instasta.

    VastaaPoista