perjantai 27. maaliskuuta 2015

Sturtsia kaikille paisti Pletsille



Jotkut sanat kirjoitan säännönmukaisesti väärin, kurssikaveristamme Peltsistä tulee aina Pletsi ja muutama muukin vakiovirhe esiintyy kirjoituksissani. Yleensä huomaan typot jossakin vaiheessa ja korjailen niitä postauksista aikojenkin päästä. 

Pojat söivät strutsia kerran pieniä ollessaan mukavan boheemin Maijan hoidossa. Samoin he muistavat, että siellä sai tehdä majoja sohvan tyynyistä ja suklaatahnaa leivän päälle. Olin erittäin tyytyväinen poikien hoitopaikkaan, se nyt on sanomattakin selvää. Kotona he ovat olleet strutsitta aina tähän päivään asti. 

Sain strutsifileitä Familian kokeilupaketissa, ne kiinnostivat minua kaikkein eniten saamissani näytepaketeissa. Pyörittelen vielä karitsan kateenkorvia pakastimessa ja ja kerään niiden suhteen rohkeutta. Andalusian auringossa-blogissa niistä on jo kokkailtu. Katsastin TOP100-ruokablogien haulla suomalaisia strutsikokkailuja, mutta päädyin kuitenkin ottamaan mallia Drizzle and Dip-blogin strutsivartaista. Otin fileet sulamaan illalla ja kokkailupuuhiin aloin tänään iltapäivällä marinadin sommittelulla. Lisäkkeenä meillä oli samalla parilalla paistettua halloumia ja minihasselbackoja. Niiden kuvan näin Ciao Veggie-blogissa. Ne näyttivät niin kivoilta, että lupasin itseni ostaa marokkolaisia uusia perunoita.

Strutsivartaat

  • 6 strutsifilepalaa
  • punasipulia lohkoiksi leikattuna
  • pieniä herkkusieniä kokonaisina, tai isompia neljään osaan leikattuina
  • punaista paprikaa
  • kirsikkatomaatteja

Marinadi


  • 3 rkl oliiviöljyä
  • 0,75 dl punaviinietikkaa
  • tuoretta minttua
  • tuoretta oreganoa
  • 1 tl valkosipulimurskaa
  • suolaa ja pippuria
  • 3 laakerinlehteä (olin liian laiska etsimään niitä)
  • 1 sitruunan mehu
Sekoita marinadin ainekset keskenään ja lisää siihen tasakokoisiin kuutioihin leikattu strutsi. Kaada marinadi ja lihapalat paksuun, tiiviisti suljettavaan pussiin ja kääntele pakettia niin, että lihapalat ovat kauttaaltaan marinadissa. Anna strutsin marinoitua vähintään tunti, mieluiten vaikka yön yli. Jos marinoit yön yli, lisää sitruunamehu mukaan vasta vähän ennen kuin aloitat vartaiden kokoamisen. 

Liota puisia varrastikkuja, etteivät ne pala grillattaessa ja raaka-aineet liukuvat helpommin tikussa. Pilko sipuli ja paprika lohkoihin, jotka eivät ole lihapaloja suurempia. Näin vältät sen, etteivät lihapalat vartaissa jää osumatta parilaan, mikäli käytät sellaista kypsentämiseen. Keihästä liotettuihin vartaisiin vuoron perään lihapaloja, kirsikkatomaatteja, sieniä, paprikapaloja ja sipulia, oman makusi mukaan. Mikään ei estä lisäämästä jotain muutakin mukaan, vaikka säilöttyjä artisokanpohjapaloja tai esikypsytettyjä ruusukaaleja. 

Grillaa tai paista vartaita parilalla niitä ahkerasti käännellen. Minä en vielä tarjennut mennä ulos kaasugrillille, vaan paistoin vartaat kaasuliekin päälle asetetulla parillalla. Kypsentäminen otti noin 10 minuuttia. Vähän jännitti, miten saan strutsin kypsäksi, muttei kuivaksi. Kuudesta fileestä tuli tykötarpeineen kaikkiaan 8 runsasta varrasta, joista riitti hyvin neljälle ja yksi varras taisi jäädä syömättä, kun kaikkien vatsat tulivat jo täyteen.

Minihasselbackat

  • 500 g pieniä, tasakokoisia perunoita
  • rypsiöljyä paistamiseen
  • suolaa ja pippuria
Esikeitä pienet perunat kuorineen melkein kypsiksi ja nostele ne leikkuulaudalle jäähtymään. Kuumenna öljy rasvakeittimessä tai padassa 180 asteeseen ja öljyn kuumetessa leikkaa perunoihin pieniä viiltoja. Helpoiten se käy laittamalla peruna ruokalusikkaan ja leikkaamalla terävällä veitsellä lusikan reunaan asti, näin et leikkaa perunaa vahingossa halki. Kun öljy on tarpeeksi kuumaa, nostele viilletyt perunat kypsymään öljyyn noin 7-8 minuutiksi, kunnes ne ovat rapeita. Kalasta perunat talouspaperilla vuorattuun kulhoon peiteltyinä odottamaan muun ruoan valmistumista. Minulla oli yhtä aikaa parilointi ja uppopaistaminen kesken, oli kohtuukiire hetken aikaa. Kun laitat perunat tarjolle, ripota niille hyvälaatuista suolaa ja pippuria. 



Asettelin minihasselbackat keskelle suurta kulhoa ja niiden ympärille vartaat, salaattia, halloumit ja kurkkuviipaleita sekä kirsikkatomaatteja. Tarjolla oli myös tsatsikia. Pidimme strutsin riistaisasta mausta, enkä tainnut pilata täta minulle vierasta raaka-ainetta. Liha oli sopivan kypsää, mutta melko tiivistä. Vartaiden kasvis- ja sienilisäkkeet mehustivat kokonaisuutta ja tsatsiki kävi hyvin kastikkeeksi myös minikokoisille hasselbackoille, jotka olivat tosi hauskoja ja helppoja tehdä. Luulen, että vähän pitempi marinointi olisi ollut strutsille eduksi, nyt lihat olivat marinadissa parisen tuntia. Kiitos Familialle mahdollisuudesta kokeilla strutsin lihan kokkaamista!

ps. tietysti Pletsikin, tuo vastikään pyöreitä täyttänyt ystävämme, olisi saanut sturtsia, jos olisi ollut paikalla!


14 kommenttia:

  1. Tehdessäni oikolukua omista resepteistäni olen huomannut kirjoittavani vähintään joka toinen kerta kartisa kun pitäisi kirjoittaa karitsa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. p.s. Jos sulla vielä on sitä "sturtsia", kokeile tehdä lopusta carpaccio. Tosi hyvää...

      Poista
    2. Vaihtoehtoja on niin paljon, kartitsa, katirsta, :D

      Poista
  2. Sama juttu, pahinta on kun Ranskasta tulee Ranksa... ;) Sturtsia en ole vielä muuten maistanutkaan, enkä niiden komeita munia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tallinnassa olen ruokakaupassa nähnyt strutsin munia myynnissä, tai oikeastaan yksi. Liekö sama joka kerta, jos ei kauppa käy:D

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Jokseenkin riistaiselle, tiiviille, kuten sanoin hieman pitempi marinointi olisi voinut olla hyväksi.

      Poista
  4. Ihan mahtavan herkullinen tuo perunakuva.

    Me ollaan ostettu strutsia Jukan isällä käydessä siitä melkein naapurista. Meillä se on koko perheen tykkäämä liha!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, minustakin ne olivat kivoja.

      Minäkin mielelläni ostaisin hieman lähempää saatavaa strutsia, mutta kiva oli kokeilla tätä kauempaakin tuotua. :) (on muuten vieläkin vatsa täynnä eilisestä Carelian ateriasta :O)

      Poista
  5. Saksalaiset selostaa usein hiihtokisoja Suomesta Lathi-nimisestä kaupungista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ja vaatteita valmistaa Lutha

      Poista
    2. Hih, sopivatko paremmin saksalaisen suuhun?

      Poista
  6. no oijoi! luulenpa että hyvinkin strutsitta olemme mekin elämästämme yrittäneet selviytyä. tämän nähtyäni en kyllä jaksa uskoa, miksi. Ihanan kuuloista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Strutsi oli kyllä hyvää ja mukava kokeilla sitäkin :)

      Poista