perjantai 13. helmikuuta 2015

Ohrattoa jälleen, tällä kertaa brutaalin punaista


Olimme toissa sunnuntaina pyöränhakureissulla ja söimme paluumatkalla Ravintola Göstassa punajuuriohrattoa. Mieleni teki heti kokeilla sellaisen valmistamista. Vihanneslaatikosta löytyi yksi punajuuri, joka riitti tähän kolmen hengen annokseen oikein hyvin. Katselin vinkkejä punajuuriohrattoon sieltä täältä, mutta eniten käytin tätä Pastanjauhajien ohjetta yli neljä vuoden takaa. Tuohon aikaan olin juuri innostunut lukemaan blogeja, mutten vielä ollut perustanut Campasimpukkaa. En ollut tuohon kyseiseen postaukseen kommentoinut, vaikka ahkerasti muuten kommentoinkin heidän ja muutamien muiden blogeissa. Vähän minä muuntelin ohjetta, kuten melkein aina.

Punajuuriohratto kolmelle

  • loraus oliiviöljyä
  • 1 suuri punajuuri
  • 1 sipuli
  • 1,5 dl ohrahelmiä
  • 4 dl kanalientä
  • kourallinen kuivattuja sieniä
  • kourallinen parmesaaniraastetta
  • nokare voita
  • suolaa ja pippuria
Keitä punajuuri kypsäksi ja kuori se heti, kun näpit antavat myöten käsitellä kuumaa juuresta. Säästä muutama desi keitinlientä. Kuumenna kanaliemi, tai mitä lientä käytätkin. Silppua sipuli ja laita kuivatut sienet kiehuvaan veteen likoamaan. Älä keitä sieniä, jätä vain ne kuumaan veteen kannen alle. Soseuta kypsä punajuuri keitinliemitilkan kanssa tasaiseksi soseeksi. Jätä vieläkin keitinlientä talteen, jos kanaliemesi sattuu loppumaan kesken.

Kuumenna kasarissa öljyä ja laita sipulit sinne kuullottumaan, lisää ohrahelmet muutaman minuutin kuluttua, sekoittele koko ajan. Hetken kuluttua ala lisätä kuumaa kanalientä ja välillä vähän punajuuren keitinlientä kauhallinen kerrallaan ohrattoon, niin että se imee liemen vähitellen. Varo polttamasta pohjaan, mutta myös hukuttamasta ohrattoa liikaan liemeen. Noin vartin kuluttua lisää mukaan kuumassa vedessä turvonneet sienet silputtuna ja punajuurisose ja sekoittele taas. Lisää lientä pikkuhiljaa ja maistele jyvä kerrallaan, koska ohratossa alkaa olla sopiva puruaste, ei liian raaka, ei liian kypsä. Kun purutuntua on vielä aavistus liikaa, sekoita mukaan parmesaaniraaste ja nokare voita. Anna hautua vielä hetkinen. Maistele vaatiiko ohratto suolaa, juuston ja liemen suola voi olla tarpeeksi. Lisää suolaa, jos tarpeen ja pyörätä vähän pippuria myllystä. Tarjoa heti. 

Meillä ohratto syötiin ulkofileviipaleiden kanssa. Pidimme kovasti ohraton intensiivisestä väristä ja siitä, että purutuntumaa oli tarpeeksi, ettei ruoka tuntunut vauvanruoalta. Nämä ohrahelmet olivat mukavamman näköisiä kuin täysjyväohrasuurimot, joita ensimmäisessä ohrattokokeilussani käytin. 


10 kommenttia:

  1. Toi on resepti mun makuun, tykkään ohrasta ja tykkään punajuuresta. Tuli nälkä, mutta nyt pitää syödä sitä, mitä jääkaapista löytyy, sillä huomenna paetaan muutamaksi päiväksi hullunmyllyä (=karnevaalia).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitkä karnevaalit siellä on, jos saa kysyä? :)

      Poista
    2. Köln on Saksan suurin karnevaalikaupunki, laskiaista edeltävänä torstaina on ns. Weiberfastnacht, silloin alkaa katukarnevaalit, naiset ottavat vallan ja kulkevat saksien kanssa ja leikkaavat jokaiselta mieheltä kravatin poikki. Ravintolat ja baarit on täynnä naamioituneita, hotellit on kaikki täynnä turisteista ja yötä päivää on hullunmyllyä. Karnevaaliviikon huipentuma on maanantaina, ns. Rosenmontag ja valtava kulkue menee kaupungin läpi, viime vuonnakin 1,5 miljoonaa katsojaa siellä. Tiistaina eli laskiaisena on eri kaupunginosissa paikallisia kulkueita ja keskiviikkona on tuhkakeskiviikko ja sitten alkaa paastoaika. Jos olisitte sattuneet tällä viikolla Kölniin, olisitte varmaan vähän ihmetelleet minkälaisia ihmisiä täällä on. Tästä linkistä näkee viime vuotista karnevaalia KLIK

      Poista
    3. Kuulostaa hauskalta! :D Mutta ei ehkä, jos asuu siellä ja joka vuosi on kauhea hulina.

      Poista
  2. Mahtava väri, juuri ystävänpäivään sopiva :). Hyvää ystävänpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, Minna, vaikkakin hieman jälkijunassa!

      Poista
  3. Kuulostaa hyvältä ja näyttää komeelta! Toimisi varmaan ihan pelkästään fetan tai paistetun vuohenjuustonkin kanssa ilman lihaa.

    VastaaPoista