keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Nyrpeydentappajaiskeitto - minestrone revisited vol 2.


Olen niin pettynyt, niin pettynyt. Nythän piti olla jo kevät ja mitä tuolta taivaalta mättää? Lunta! Ja mitä näyttää lämpömittari? Pakkasta! Onhan se tietysti aivan normaalia maaliskuuta, etenkin jos on ollut koko talven lunta ja pakkasta, mutta nyt oli niin toisenlainen talvi. Lunta ei ollut Keski-Suomessa juuri lainkaan, ainakaan pitkiä aikoja ja tässä vaiheessa ei todellakaan enää ole toiveissa hanget korkeat nietokset. Ei se haittaa, jos minäkin kerran talvessa joudun pääsen tekemään lumitöitä, eikä sekään, että joudun raaputtamaan kauniin punaisen autoni ikkunoita. Mutta siitä en tykkää, että pihallemme jo tulleet mustarastaat joutuvat ahdinkoon. Ne kyllä pitävät selvästi omenista, joita laitamme kannon päälle puolikkaina, viettävät melkein koko valoisan ajan omenia nokkien. 

Keitto on sopiva ruoka niin sään kuin mielialan kohottamisenkin puolesta. Ja mikä parempi kuin lämmittävä, täytetäinen italialaiskeitto, minestrone? Campakeittiössä on blogattu sitä parikin kertaa, mutta kolmas kerta ei haitanne, sitä paitsi keitosta tulee aina erilainen. Tällä kertaa keittoon päätyi erinäisiä loppuja ja lievästi nahistuneita kasviksia, eikä päivällistä varten tarvinut hankkia mitään kaupasta. 


Kolmas kerta toden sanoo- minestrone 

  • 3 raakachorizoa
  • 100 g kuutioitua pancettaa
  • 1 suuri porkkana
  • viisi kevätsipulia
  • 15 cm pätkä kesäkurpitsaa
  • purkki valkoisia säilöttyjä papuja
  • 150 g pientä makaronia (käytin lisci pastaa, joka on  suoraa, lyhyttä putkiloa)
  • 6 pientä terttutomaattia
  • 5 dl kanalientä
  •  3 rkl tomaattipyrettä (+kunnon turaus esiliinalle, kun koitin puristaa tuubia tyhjäksi)
  • tuoretta persiljaa, timjamia, basilikaa ja ruohosipulia
  • vettä lisäksi, jos keitosta meinaa tulla liian sakeaa, tarkista määrä makaronin kypsyessä
  • pippuria ja suolaa (laitaa suolaa vasta ihan lopussa, jos tarpeen, sillä makkarassa ja pancettassa on aika paljon suolaa)
Leikkaa pancetta ja makkarat kuutioiksi tai viipaleiksi. Samoin pilko vihannekset, tällä kertaa minä näpertelin ja leikkasin porkkanoista ja kesäkurpitsasta kauniita salmiakkikuvioita, mutta siihen meni kyllä pöhkön paljon aikaa minun veitsitaidoillani. Kuumenna pannua hetken aikaa ja lisää sille ensin pancetta ja paistele sitä, kunnes sen rasva alkaa irrota ja palaset rapeutuvat. Sulata samaan aikaan lihaliemi, mikäli käytät pakastettua tai keitä liemi valmiiksi, jos käytät kuutiota. Fondeja en ole käyttänyt, enkä tiedä kiehautetaanko nekin veteen vai laitetaan sellaisenaan ruokaan. 

Kun pancetta on rapeaa, kaada muruset pataan ja laita pannulle chorizopalat, paistele nekin kypsiksi ja rapeiksi. Lisää ne pataan pancettamurujen kaveriksi. Kaada hieman lientä pannulle ja irrottele maut liemeen, jonka kaadat pataan. Seuraavaksi kuullota vihanneksia yrttejä lukuunottamatta oliiviöljytilkassa muutama minuutti, ennen kuin nekin pääsevät pataan. Kaada pataan liemi ja vettä sen verran, että ainekset hyvin peittyvät liemeen. Anna keiton kypsyä noin 10 minuuttia, ennen kuin lisäät pastan ja pavut. Lisää vettä, jos tarpeen. Jätä keitto kypsymään miedolla lämmöllä pastan kypsymisen ajan, sekoita varovasti, etteivät pavut hajoa. Lisää aivan lopussa yrtit ja jätä niitä hieman annoksen päälle koristeeksi. 






4 kommenttia:

  1. Hauska nähdä, että joku muukin on innoittunut kevätsipulin juurista :) http://badmamaskitchen.blogspot.fi/2013/10/aikuisten-soppaa-chorizokeitto.html
    ja herkullisesta keitosta...

    VastaaPoista
  2. Nigellalla on hyvä, vihreän minestronekeiton resepti, mutta täytyisi tässä ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä "oikeaa" minestronea. Vois olla aika katsoa, että tykkäänkö. Nimittäin minestrone on mulle ollut kauhistus - olen nimittäin saanut lapsena minestronekeittoa pussista tehtynä, eikä se kauheasti houkuta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, sellaista en ole lapsena kohdannut:D tämä keitto oli kyllä tuhtia ja maukasta, kokeile vaan!

      Poista