maanantai 11. marraskuuta 2013

Siitä se ajatus sitten lähti

Kuten huomaatte, Campasimpukassa jatkuu sarja Tuoreimmat otsikkoideat. Eilen kerroin aikomuksestani muuntaa varttikäytöllä oleva kodinhoitohuone nigellamaiseksi ruokavarastoksi, jota tulen kutsumaan pantryksi. Luulen, että sen valmistuessa siellä täytyy viettää tupaantulijaiset tai grand openingit, ehkä molemmat. Vieraslista on työn alla. Rakkaat ystävät, älkää buukatko ensi lauantaita täyteen. Jos olette jo tehneet sen, teinä harkitsisin vastaanotettujen kutsujen perumista. 

Tässä vaiheessa kyse on vielä savolaisesta projektista, aloittamista vaille valmiista. Tein sikäli täysin oikein, että julkistin hankkeeni laajalti huomiota saaneessa blogissani, sillä se voi olla ainoa asia, jolla minuun saa jonkunlaista liikettä. Olen onnekseni saanut blogaaniurani aikana monta hyvää blogikaveria. Voin luottaa siihen, etteivät he tule jättämään minua rauhaan, ennen kuin olen esitellyt  uuden pantryni kuvin, tuhansin sanoin, kenties videoin ja lehtijutuin. Tv-esiintymistä ei ole vielä sovittu, but I'm working on it. Uholla täytyy olla substanssia. (täytyy kysäistä äidiltä, onko isän puolen suvussa sittenkin pohjalaisia) Ei siis minkäänlaisia paineita, ei pienimpiäkään. 

öppna dörren och samma på finska, sanoi Campa kun urakan aloitti
Ennen kuin voin haaveillakaan säilyketölkkien asettelusta  kiiltäville hyllyille joko maittain tai väreittäin, puhumattakaan patojen sommitellusta koon mukaiseen riviin, täytyy ensin suorittaa raakaa työtä, raivaamista. Pyörittelin ajatuksissani lähes vakavissani siirtolavan vuokraamista, mutta Kammenpyörittäjä toppuutteli minua ja muistutti, että naapurilla on peräkärry, joka voi ehkä saada lainaan avajaiskutsua vastaan. Millaisia kanapeita yleensä tarjotaan pantryjen avajaisissa ja voisiko asuni olla nigellahtavan antava silkkiaamutakki? Ajatukseni näköjään harhailevat.

Kunhan päivä tästä valkenee, käärin hihat ja aloitan jostakin reunasta. Se reuna ei ole auton vaihtaminen farmariin, käyn sitten vaikka useamman keikan SPR:n kirpparilla viemässä tavaroita. Samaan kyytiin menevät lauantaisten juhlien asuni takkia lukuunottamatta. Kolttu täytti tarkoituksensa, mutten koskaan enää tahdo pukea ylleni niin kutittavaa ja ahdistavaa vaatetta. Anteeksi sinä rouva noin 70-luvun alusta, joka ompelutit leninkisi täsmälleen minun kokooni. 

Koska projektin edistymisestä ei vielä ole kuvallista materiaalia, johtuen auringonnousun myöhäisestä ajankohdasta, käytän ehtymätöntä kuvavarastoani pyöräosista. Ne kuvastavat hyvin sitä, miten virittynyt olen tulevaan koitokseeni. Kuvat tarjosi käyttööni Kammenpyörittäjä, joka ymmärrettävästi on tyytyväinen koko viikon kestävistä päivävuoroista. Sitä en muista kuka (pahaa-aavistamaton) työkavereista tarjosi kuviin pyöränsä tuodessaan sen korjattavaksi. Kameran tarjosin minä itse. Valon tarjosi aurinko ja varjon pilvet. 

Tahdon olla tämän jutun
ja siinä oikein
jotta lopputuloksessa olisi paljon tätä

ps. aurinko on noussut, mutta minä en - sohvalta

12 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos:) psst, olen vieläkin sohvalla, annoin itselleni aikaa levätä yövuoron jälkeen kello yhdeksään!

      Poista
  2. Hihii, ihan ehdottomasti sinulla täytyy olla sellaiset Nigellan kärjettömät korkosaapikkaat. Sopivat siihen aamutakin seuraksi ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta, voisinkohan lähteä shoppailemaan sellaisia? En taida voida... Kauppaan saan mennä vain pyytämään pahvilaatikoita. (nyt on menossa tuikitarpeellinen huilitauko)

      Poista
  3. Mielenkiinnolla seuraan urakan etenemistä. Polkupyöränkuvat ovat hienoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kuvia on satoja :D on mistä valita :D

      Poista
  4. Toi ruokavarasto on kyllä ihan loistava ajatus. Mäkin haluan ! Tilaa vaan ei ole :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen jo vähän hahmotellut miten jaottelen tavarat, mutta muutan luultavasti mieleni vielä muutamaan kertaan.

      Poista
  5. oikein paljon onnea projektiin - jään malttamattomana odottamaan kuvia tästä unelmasta :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unissani jo äsken ripustelin pantryyn koristevaloketjua, ihan kuin Nigellakin :D Mutta katsotaan nyt, mitä tästä tulee, olen tässä yövuoro nro kakkosen jälkeisessä semikoomassa. Pian kampean itseni ylös ja siirryn projektini pariin! Ehkä päivän kuluessa tulee edistysaskelkuvia, tai sitten ei, jos edistysaskeliakaan ei näy ei kuulu.

      Poista
  6. Mainio kirjoitus! Hykerryttää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nyt on muuten typotkin lähes korjattu, hassua miten ei vaan itse näe, miten kirjoittaa päin honkia... Kommenteissa se ei haittaa, mutta postauksessa itsessään harmittaa, kun typoilee.

      Poista