torstai 9. toukokuuta 2013

Kun mikään ei maistu, pienennetään annoksia, minikokoinen salate caprese


Meillä ei ole ikinä, korostan sanaa ikinä, ollut tautia, joka olisi iskenyt koko perheeseen yhtä aikaa. Ennen kuin nyt. Viimeinenkin mohikaani (tunnetaan myös nimellä Kammenpyörittäjä) kukistui eilen, mutta vastuullisena ihmisenä vasta käytyään kaupassa. Perheen nuorin on jo lähes tervehtynyt, mutta hän hyvin ymmärtää, ettei tänään ole pihvi- tai sushipäivä. 

Ilmaistakseni sinnikkyyttäni Italia-teeman suhteen, kävin siirtelemässä ruokatavaroita jääkaapissa. Tartuin jo nippuun valkoista parsaa, sillä tiedän, että se olisi pitänyt jo syödä. Se olisi pitänyt syödä siellä maassa, missä se kasvoi. Mutta ei jaksa. Otin esille paketin italialaista kinkkua, mutta laitoin sen takaisin. Purkillisen söpöjä mozzarellapalloja otin työpöydälle asti. Samoin korjasin ensimmäisen sadon omia tomaatteja (lue: otin kaupasta ostetusta tomaattipuskasta ne jo kotiintuotaessa valmiit tomaatit) ja tein miniatyyrikoon salate capresea, suupalan kokoisia. Olen jossain nähnyt kuvan sellaisista, en vain löytänyt nyt mistä. Oma luovuuteni on tällä erää, jos mahdollista, tavallistakin vähäisempi. Tämä on niin helppo juttu, että ohjeetkin voi kuitata tällä: keihästä cocktail-tikulla kirsikkatomaatin puolikkaiden väliin pikkuinen mozzarellapallo yhdessä basilikalehden kanssa. Ripota lautaselle hieman oliiviöljyä ja pyöräytä päälle myllystä pippuria. Syö, jos yhtään maistuu. Lanseeraan uudet tunnisteet: sikahelppo ja älynopea. 



Toivottavasti Peter Selin ei suutu, sillä energiatasomme ollessa pakkasen puolella emme jaksa odottaa myöhäisillan suomenkielistä koostelähetystä Giron kuudennesta etapista, vaan katsomme sitä Euro Sport2:lta lontooksi. Ei tämä tietysti yhtä hyvä ole, mutta minkäs teet. Ilmeisesti viikonloppuna päästään normirytmiin ja lemppariselostajamme pääsee ääneen jo iltapäivisin. Kisa etenee Adrianmeren rantaa kohti pohjoista, jossa päästään oikeille vuorille. Äh, kuulostaa kuin minä pääsisin, minä mitään pääse, tuskin ylös tästä sohvalta. 

ajatus luistaa tänään yhtä hyvin, kuin ajelu tällaisella pyörällä

14 kommenttia:

  1. Olet sitkeä sissi, kun jaksat sairaanakin värkätä. Kesäisen näköisiä napposia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä alan olla jo melkein kunnossa ja pitäähän sitä nyt teemaa toteuttaa, kun sellaisen on ottanut :D Ruokahalu on vaan vielä vähän kadoksissa.

      Poista
  2. Nää on niin söpöjä ja tyylikkäitä yhtä aikaa! Oon miettinyt, että tekis näitä joskus joihinkin juhliin. Nyt vaan puuttuu ne juhlat :)

    VastaaPoista
  3. Kaikki tikutettu ruoka on hyvää :)

    Tsemppiä voimaantumiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, tökkää ruoka tikkuun, niin jopa maistuu! :)

      Poista
  4. Nättejä. Hei, joku suosikki-italiakirjoistamme kertoo, että ricotta on hyvää toipilasevästä ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti:) Ihanko tota? Sitä meillä nyt on mittavat varastot, kun pyysin kaupasta "kunnolla ricottaa"! :)

      Poista
  5. Paranemisia! Aivan hirveätä, kun ei voi syödä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllä minä onneksi vähän aina pystyn syömään, mutta kun tekisi niin mieli syödä PALJON enemmän ja kaikenlaista:) Pitää himmata, ettei tee ruokaa turhaan pilaantumaan, kun on monta potilasta talossa yhtä aikaa.

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kiitos! Kylllä se tästä:) Nyt voisi olla hyvä ilma vähän käydä kävelyllä, saisi kosteaa lempeää ilmaa keuhkoihin.

      Poista
  7. Äh, tyhmä tauti! Pikaista paranemista.

    Ihanat pikkumozzikset, noita menisi mulla buffet-pöydässä ainakin kymmenen. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olin äsken asioilla monta tuntia, sillä välin oli tullut lehti puuhun!!! Tai siis ihan minipieni silmu, mutta takapihan puut vihertävät selvästi, mitä eivät tehneet aamulla :D Ja nyt on nälkä eka kertaa moneen päivään, pitää alkaa sommitella jotain syötävää :)

      Poista