maanantai 6. toukokuuta 2013

Antipasto bresaolasta ja mozzarellasta


Tänään on Giron kolmannen etapin aika ja jotain italialaista oli tarkoitus sommitella syötäväksi. Eilinen joukkueaika-ajo olikin jännittävämpi, kuin olin toivonut. Voittoisasti ajoi entinen pulisonkijoukkue (muoti on viime vuodesta näemmä muuttunut) Team Sky ja sen nuori ja ujonnäköinen italialaisajaja Salvatore Puccio sai pukea päälleen rosapaidan etapin jälkeen. Tänään etappi ajetaan 222 kilometrin matkana Välimeren rannikkoa pitkin, matkan varrelle mahtuu muutama kipakka nousukin. Lähetys suomenkielisellä selostuksella tulee vasta jälkikäteen myöhään illalla, katsomme sen vasta sitten, Peter ja Christian Selinin selostuksia kannattaa odottaa.

Saksan reissulta kotiutui kanssamme melkoiset määrät leikkeleitä, joiden joukossa oli myös yksi paketti bresaolaa. Muistelen lukeneeni siitä ensimmäisen kerran Soppakellarissa. Pyysin Kammenpyörittäjää käymään kaupassa puolestani ja laitoin mukaan normilistan, kun italialaista ruokaa on tarkoitus tehdä lähiviikot. Kunnolla mozzarellaa ja ricottaa! Niillä pääsee jo hyvin alkuun. 

Päivän italialaiseksi ruoaksi valitsin helpon ja nopean alkuruoan bresaolasta ja mozzarellasta. Löysin ohjeen viehättävästä Un Déjeuner de Soleil-blogista, jossa kielitaitoni puutteellisuuden vuoksi jouduin käyttämään käännösohjelmaa tarkistaakseni englannin kautta, että ymmärsin oikein. Ei oikein voi käyttää suoraa käännöstä suomeen, ne ovat liian hassuja. 
  • 1 pallo buffalomozzarellaa
  • 10 viipaletta bresaolaa
  • rucolaa
  • oliiviöljyä
  • balsamiviinietikkaa
  • suolaa ja pippuria
Asettelin huuhdottua ja kuivattua rucolaa lautaselle odottamaan. Leikkasin mozzarellapallon suikaleiksi ja asetin yhden suikaleen kullekin lihaviipaleelle. Käärin viipaleet rullaksi. Muutamaan viipaleeseen laitoin täytteeksi tomaattia mozzarellasta pitämättömän lautaselle. Kuumensin pannulla tilkan oliivioljyä ja paistoin rullia joka puoliltaan hetkisen. Nostin rullat rucolan päälle,  revin loput mozzarellasta pieniksi paloiksi rucolan päälle ja pilkoin tomaattiakin pikkukuutoiksi. Ripsuttelin hieman balsamiviietikkaa päälle, samoin hieman suolaa ja pippuria. Maistui hyvälle, vaikkei makuaistini olekaan nyt parhaimmillaan. 

Onko autonne saanut koskaan onnittelukorttia? Minun punainen kuplani on! Se on työkaverimme R:n taikavehkeestä peräisin!








Pihallamme on nyt tuore oravapoikue ilmeisesti päivähoidossa. Kammenpyörittäjä huomasi kolmikon vesirännin kokooma-altaasta touhuamasta ja päivän kuluessa ne ovat tulleet vastaan sieltä täältä talon lähistöltä. Toivottavasti äiti pian hakee ne turvaan, vai jokohan niillä on itsenäistymisen aika?

kolmas juuri livahti kuva-alueen ulkopuolelle

Blogiin on alkanut tulla häiritsevässä määrin roskapostia, joten otin kommenttien siivilöinnin käyttöön, toivottavasti kommentoivat viitsivät tulkata niitä kiemuraisia sanatarkistuksia.

12 kommenttia:

  1. Olisi ollut hauska nähdä se suora käännös. Noin niinku hupimielessä!

    Tällai tarjottu bresaola on tosi hyvää. Tykkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, niitä on välillä hauska katsoa, niitä käännöksiä. Joskus olen katsonut omia postauksia google-käännettynä ja ne ovat ihan pöhköjä! :D

      Antipasto oli hyvää, mikäli yhtään mitään maistoin. Huomenna toivottavasti olisi jotain makuaistiakin...

      Poista
  2. voihan! just päivittelin tuonne muu maailma- osiooni Tel Avivissa sijaitsevan italialaisen raflan tietoja ja haikailin niiden bresaolan perään ja släm dunk! mitä täältä löytyikään :-)

    VastaaPoista
  3. Ah, mikä ihana yhdistelmä! Ja valloittava oravakuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tosi hyvä. Ja nuo pikkuveijarit olivat suloisia, yksi kiipesi verkkarinlahjettani polveen asti, kun seisoin pihalla. Liian tuttavallisia, toivottavasti ovat selvinneet elävinä ylemmille oksille.

      Poista
  4. Oi, mitä söpöläisiä.
    Äääk, kirjainten tulkitseminen on kauheaa mutta en minä mihinkään katoa!
    Wp:n roskapostisyöppö on toistaiseksi toiminut ihan hyvin. Roskat jäävät suotimeen ja ne voi käydä tuhoamassa sieltä lopullisesti. Mulla on sellainen asetus, että jokaisen kommentoijan ensimmäinen kommentti pitää hyväksyä, sen jälkeen tulevat suoraan näkyviin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Illalla niitä ei enää näkynyt, toivottavasti olivat jossain sammalvuoteellansa :)
      Tässä blogipohjassa ei taida sellaista ominaisuutta ollakaan.

      Poista
  5. Ihana lautanen! osaatko kertoa mistä se on kotoisin? :) hih, eikä reseptissäkään ole mitään vikaa, nam!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osaan, se on Turkin Kutahyasta peräisin :)

      Poista
  6. Aika täydellinen kesäannos! Hienosti sait oravat napattua kuvaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä tosiaan tulee mieleen. Kammenpyörittäjä oli eilen kameran kanssa liikkeellä, minä vain ihailin kolmikkoa sivusta :)

      Poista