lauantai 11. toukokuuta 2013

Aina ei voi onnistua, mutta paikata voi - bruschettat


Olemme eläneet flunssan jälkeisen elämän ensimmäistä päivää, nenäliinoja menee enää paketti/perhe/päivä ja nuorin meistä on jo mennyt menojaan. Hyvä, että jollakin on sellaisia kuin hot date. Minun oli tarkoitus tehdä italialaista papu-tonnikalasalaattia ja teinkin. Aloitin minulle ominaiseen tapaan, liian myöhään. Tein pavuille, vääränlaisille, pikaliotuksen, koska hellävaraiseen ei ollut aikaa. Lopputulos oli hyvänmakuinen, mutta susiruma mössö, josta en todellakaan ottanut kuvaa. Kammenpyörittäjä lupasi syödä loput huomenna yövuorossa. Hän on niin kiltti.

Lisäksi meillä oli bruschettoja, joista sai kuvan, jolla todistan, että italiaiseen tapaan meillä on syöty! Leikkasin eilisen, ranskalaisessa kuitukankaisessa patonkipussissa säilytetyn patongin vinottain viipaleiksi. Kastoin leipäviipaleita oliiviöljyssä, johon olin ripotellut Eiringin paketissa ilmaisnäytteenä saamaani bruschettamaustetta. Grillasin leipiä molemmilta puolilta hetken aikaa, jonka jälkeen nostin ne vatiin päällystettäviksi. Lastasin leivät tomaattikuutioilla, mozzarellapaloilla, prosciuttosuikaleilla ja basilikasilpulla.

Girossa olemme nyt kaksi etappia jälkijunassa, alamme pian katsoa tallenteelta, mitä onkaan tapahtunut.


4 kommenttia:

  1. Patonkipussi? Sellainen pitäisi meilläkin olla. Saako niitä jostain Suomesta tai onko tuliaistavaraa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ostettu jostain ranskalaisesta marketista, sellainen huokoinen pussi, jossa patonki säilyy syötävä ainakin vähän pitempään:) Kiitos, Odile, kun tulit lukemaan ja kommentoit:)

      Poista
  2. Tervetuloa takaisin "elävien kirjoihin" :)
    Kun noita bruchettoja katselee niin huomaa miten italialaiset osaavat tehdä hyvää ruokaa yksinkertaisista aineksista.

    VastaaPoista