sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Appelsiinikanaa ja espressoista suklaakakkua


Päivällislautasille lennähti tänään appelsiinikanaa. Se olikin oikein helppo ja nopea ruoka, otin ohjeen cookaz.com-sivulta. Sieltä varmaan otan muitakin Italiaan vivahtavia ohjeita tänä vuonna Giron aikaan. Ruokaan käytin:
  • 4 broilerinfilettä
  • 2 dl appelsiinimehua (kahdesta appelsiinista)
  • 1 appelsiinin kuori raastettuna
  • 2 pientä punasipulia
  • rakuunaa (meillä pakastimesta)
  • 1 dl kermaa
  • suolaa ja pippuria
  • voita paistamiseen
Halkaisin broilerin fileet kahteen ohueen viipaleeseen ja ripottelin niille suolaa ja pippuria. Raastoin appelsiinista kuoren ja puristin riisutusta appelsiinista ja sen kaverista mehut, sitä tuli reipas kaksi desiä. Leikkasin sipulin pieneksi silpuksi ja riivin pakastetuista rakuunanoksista lehdet samalle lautaselle sipulin ja appelsiininkuoren kanssa. 

Sulatin voita pannulla ja paistoin kahdessa erässä broileripaloja molemmilta puolilta hetken aikaa. Siirsin ne lämpöastiaan odottamaan. Lisäsin hieman voita pannulle ja kumosin sille sipulit, appelsiinkuoren ja rakuunan. Kylläpä tuoksui hyvältä, appelsiininkuoren aromit oikein hyppäsivät nenään ja rakuuna heräsi henkiin. Muutaman hetken kuluttua lisäsin appelsiinimehun ja kerman pannulle ja nostin kastikkeen kiehumaan. Sekoittelin kastiketta ja annoin se kiehua kasaan noin 8 minuuttia. Lopuksi nostin lämpimät kanapalat vielä kastikkeeseen loppukypsymään muutamaksi minuutiksi. 

Hernepyreen tein samalla tavalla kuin jokunen viikko sitten, uusi kartiosiivilä toimi hienosti, pyreestä tuli mahtavan hienojakoista. Maa-artisokat paahtuivat uunissa Kokkien ja pottien ohjeiden mukaan, ne olisivat saaneet olla uunissa hieman pitempään, olisi pitänyt totella Hannelea. Lisäkkeet komppasivat appelsiinikanaa mainiosti. 




Löysin ohjeen tähän päivän jälkiruokana syömäämme suklaakakkuun myös cookaz.com-sivulta ja taas oli sellainen taikina, jota ei meinaisi malttaa paistaakaan. Kun suklaaseen yhdistää Amareton ja espresson, yhdistelmä ei voi olla kuin hyvä. Ohjeessa oli mitat cuppeina, olin laiskalla päällä ja käytin cup-mittasarjaani, mutta alle kirjaan mitat niin tarkkaan deseinä kuin osaan. Kakkuun tuli:
  • 2,4 dl voita pieninä kuutiona
  • 2,4 dl sokeria
  • 4 kananmunaa
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1,2 dl täysmaitoa
  • 2,4 dl epsressoa
  • 6 dl vehnäjauhoja
  • 200 g tummaa suklaata (käytin 70%:sta)
  • 0,8 dl Amarettoa
  • tomusokeria koristeluun
  • nokare voita ja lusikallinen kaakaota vuoan voiteluun ja jauhottamiseen
Kuumensin uunin 150 asteeseen. Pilkoin voin pieniksi kuutioiksi ja laitoin ne yleiskoneen kulhoon odottamaan hetkeksi, että ne hieman pehmenisivät. Mittasin muut aineet valmiiksi ja sulatin suklaan vesihauteessa. Voitelin ja jauhotin isohkon rengasvuoan kaakaolla. Kokeilin sitä ensimmäistä kertaa isomman kakun kanssa, ainakin fondantien kanssa se toimi ihan hyvin. 

Kaadoin sokerin voin päälle kulhoon ja annoin koneen vatkata, hetkisen kuluttua siirtelin hieman reunoille noussutta voi-sokerimassaa takaisin vatkaimen ulottuville. Sitten rikoin mukaan kananmunan kerrallaan seokseen edelleen vatkaten samalla. Seuraavaksi lisäsin mukaan leivinjauheen ja maidon, sitten jauhot. Viimeiseksi mukaan tulivat muut nesteet, kahvi, likööri ja sula, hieman jäähtynyt suklaa. Kääntelin taikinan vielä nuolijalla jokapuolelta tasaiseksi ja kaavin sen vuokaan. Ohjeessa puhuttiin 90 minuutin paistoajasta, mutta minä paistoin kakkua noin  50 minuuttia. Kun tikku oli puhdas taikinaan piston jälkeen, uskalsin odottaa kakun olevan kypsä. Kaakaojauhotus toimi aivan mainiosti. Söimme kakkua pyöräilyn päätteeksi vaniljajäätelön ja pakastimesta kaivetuista mansikoista tehdyn marjakastikkeen kanssa. Nuorempi perillinen suostui napisematta syömään ylimääräisen kuvausannoksen.


Milano-Sanremo-kisa käytiin epäsuotuisissa sääolosuhteissa, vuoristoisilla pätkillä satoi lunta ja ilma oli törkeän kylmä. Ajajat kerättiin busseihin Passo del Turchinon tienoilla ja siirrettiin turvallisempaan kohtaan reittiä. Siellä kisaa ennen houldaamishetkeä johtanut karkulaisjoukko sai etumatkaa muiden odotellessa kylmissään lähtölupaa. Viimeksi on Milano-Sanremo on ajettu sunnuntaina 80-luvun alussa, tänään ikävissä keleissä käydyn kisan ykköseksi kiri Gerald Ciolek Peter Saganin ja Fabian Cancellaran nenän edestä. Onneksi kukaan ei tainnut tärvätä itseään kurjan kelin ja liukkaan tien vuoksi. Tympein keli vuosiin. Nyt uskon sen, että kukkopoika Peter Sagan pystyy voittamaan myös ihan itse, eikä vain kavereitten auttamana, vaikkei se tänään toteutunutkaan. Huomenna alkaa Volta y Catalonia, josko siellä olisivat kevään merkit jo nähtävillä?


21 kommenttia:

  1. Vau miten herkullisen näköistä, kaikki.

    Ei taida pyöräilijöiden varusteet olla samaa luokkaa kuin täällä, kun -24 astetta ja lunta ja jäätä maassa ei tunnu missään ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niillä hyvät värmeet, mutta kun pitää ajaa liki 300 km, niin kyllä siinä varustemateriaalit on koetuksella :)

      Poista
  2. Nam, sekä kana että kakku näyttävät ja kuulostavat herkullisilta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kana oli tosiaan herkullista, appelsiini ja rakuuna olivat hyvä yhdistelmä. Ja kakku on kyllä hieno, sitä on vielä vähän jäljellä, mutta luulen, että se kyllä haihtuu piakkoin :D

      Poista
  3. Ihanan värinen hernesose eikä kakkukaan vaikuta pahalta.
    Oli kyllä karmea keli ja Fäbulla hyvä kiri. Odotan innolla mukulakivikisoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hernepyre maistui kyllä taivaalliselta, pitää olla aina stach herneitä, että voi sen pyöräyttää tarvittaessa. Oli paha keli, koko ajan pelkäsin, että teiden maalauksen ovat liukkaita ja joku sen takia liukastuu ja pahasti loukkaa itsensä.

      Poista
  4. Melkoiset espressoshotit kakussa, ei voi olla muuta kuin hyvää! Melkein tekisi mieli espressot turauttaa lohdutukseksi, mutta yöunet menisivät..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kakku oli kyllä mahtavan suklainen ja kahvinen, ei mekään juoda kahvia paljon seitsemän jälkeen :) Mutta kakkua ei varmaan lasketa:)

      Poista
    2. Huono kahvi tai espresson puute ne yöunet vievät :).
      Meillä juodaan iltakaffet usein yhdentoista aikaan...

      Poista
    3. Minä juon kahvia vain, jos Kammenpyörittäjä tekee minulle hyvää kahvia, osaan itsekin maitokahvin duunata, muta en tule sitä usein itse tehneeksi. :)

      Poista
    4. Pitääpä seuraavalla kerralla Caffissa kysyä, olisiko heillä kofeiinittomia espressolaatuja myynnissä :)

      Poista
  5. Olisinpa ollut teillä syömässä! Meilläkin on kartiosiivilä, joka on monessa mukana eli mainio vehje. Maa-artisokkien paahtamisessa pitää tosiaan olla kärsivällisyyttä. Minä tein viikolla maa-artisokkakeittoa paahdetuista mukuloista, ja taisin olla hiukan liian hätäinen paistohommissa. Seuraavalla kerralla malttia sitten enemmän :)

    VastaaPoista
  6. OI, miten ihanan näköiset herkut. Meilläkin syötiin tänään suklaakakkua :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se hyvää, pieni pala jäljellä vielä :)

      Poista
  7. Nam! Tuossa kakussa on kyllä ainekset kohdallaan! Ja herkulliselta vaikuttaa kanakin, keväisen oloinen annos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pidimme kovasti appelsiinin aromista kastikkeessa ja kakku tosiaan hupeni illan aikana melkoista vauhtia:)

      Poista
  8. Teillä herkutellaan aina! Ihanan aromikasta kanaa ja jos kertoisin poikaselleni suklaakakusta hän viipottaisi välittömästi teille - ei haittaa, että etäisyyttä on reilusti. Pitänee kokeilla kumpaistakin reseptiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei meillä aina herkutella, just olin viime viikon ihan aivolamassa ruokapuolen suhteen, eilen vähän piristyin:)

      Poista
  9. Nam! Onpa kiva idea yhdistää appelsiini ja kana :) vaikka juuri eilen herkuteltiin suklaakakulla, niin kyllä tuo espressoinen versio maistuisi tänään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisikin tästä mennä katsomaan, vieläkö kakkua on jäljellä, kun abi ja isänsä ovat olleet koko päivän kotosalla, ovat saattaneet mutustaa koko kakun loppuun :D

      Poista