maanantai 19. marraskuuta 2012

Espressoinen suklaamousse


Kun selaa paljon ruokablogeja eri maista, pistää aika-ajoin silmään se, miten joku tapa laittaa ruoka esille leviää pikkuhiljaa blogista toiseen. Ehkä idea on alunperin otettu jostakin lehdestä, kirjasta tai on aidosti jonkun ruokabloggaajan oma, mutta blogeissa nämä presentaatiot leviävät usein tulipalon lailla. Jossakin vaiheessa kuvissa alkoi näkyä narunpätkiä, yhden jos toisenkin pikkuleivän tai purkin ympärillä ilmestyi rusetille solmittuja karheita narunpätkiä. Se on vähän hassuakin, miksi laittaisi rusetin purkin ympärille, kun ei tahdotakaan sitoa mitään kiinni? Hetki sitten kaikki tarjoiltiin rypistetyn leivinpaperin päältä tai keittiöpyyhkeen seasta, tätä olen itsekin tehnyt. 

Noin vuosi, puolitoista sitten alkoi näkyä jälkiruokien tarjoamista suoraan pienistä lasipurkeista varsinaisten annosastioiden sijaan. Mielistyin siihen ajatukseen, mutten  koskaan sitten kuitenkaan tullut tällänneeksi mitään lukuisista vaaleanpunaisista marjajälkiruuistani lasipurkkeihin. Nyt tapa taitaa olla jo jäämässä taakse. Koska aina voi olla jälkijunassa, tein eilen jälkiruokaa suoraan säilöntäpurkkeihin ihan vain siksi, että saisin ajatuksen pyyhittyä päästäni. Saa nähdä onnistuuko se. 

Selailin foodgawkeria kerätäkseni omaan suosikkiosastooni kivoja ohjeita ja  nappasin tällaisen kokeiltavaksi. Valintani johtui siis sekä säilöntäpurkeista, että jälkiruoasta itsestään. Perheessämme on kolme suklaan ystävää ja neljäskin syö palan silloin, toisen tällöin, ellei suklaa ole liian makeaa. Kahvista pidämme kaikki suuresti. Jälkiruoassa saisi suklaata  kolmikon mielestä olla useinkin, neljäs kääntyy mieluummin hedelmien ja marjojen suuntaan. Jos suklaaseen yhdistetään kahvi, eikä annoksen koko ole liian suuri, ovat kaikki tyytyväisiä.

Espresson makuiseen suklaamousseen kuudelle tarvitsin:
  • 200 g tummaa suklaata
  • 1 rkl suolatonta voita 
  • 0,6 dl espressoa (cup-muunnoksen vuoksi tuo hassu määrä)
  • 3 kananmunaa valkuaiset ja keltuaiset eroteltuina
  • 1 rkl sokeria
  • 2,4 dl kermaa
Pyysin Kammenpyörittäjää tekemään minulle aamiaisen yhteydessä ylimääräisen tuplashotin espressoa, jonka jätin odottamaan jälkiruoan tekemistä. Kun se aika koitti, aloitin keräämällä lasiseen kulhoon paloitellun suklaan, kahvin ja voin. Toiseen kulhoon mittasin kerman, kolmanteen kulhoon laitoin valkuaiset ja neljänteen kulhoon keltuaiset.

Sommittelin vesihauteen suklaan sulattamista varten. Laskin kattilaan vettä muutaman sentin korkeudelta ja asetin kattilan päälle sopivan lasisen kulhon, jonka pohja ei ylettynyt veteen asti. Kiehautin veden kattilassa ja säädin lämmön siten, että vesi lempeästi pulpahteli, muttei kiehunut voimakkaasti. Annoin lämmön sulattaa suklaan ja voin ja sekoittua kahviin. Kun seos oli sulaa ja tasaista, sammutin kaasun kattilan alta ja jätin lasikulhon vielä kattilan päälle. 

Vatkasin toisen  kulhon kerman melko tanakaksi vaahdoksi ja nostin sen jääkaappiin. Vatkasin kolmannen kulhon valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisäsin loppupuolella vatkaamista sokerin mukaan, kunnes seokseen muodostui teräviä piikkejä, kun nostin vatkaimet pois seoksesta. Vatkasin neljännen kulhon keltuaiset vaaleankeltaiseksi vaahdoksi ja sekoitin ne vatkaamisen aikana hieman jäähtyneeseen kahvi-suklaaseokseen. 

Seuraavaksi yhdistin valkuaiset seokseen, jossa oli jo keltuaiset ja kahvi-suklaaseos. Tein tämän pyöräyttelemällä nuolijalla kulhon reunoja myöten, mutta varoen lässäyttämässä ainesosissa olevaa ilmavuutta pois. Lopuksi sekoitin tämän seoksen vatkattuun kermaan ja kun koko hoito oli kasassa, lusikoin sen sieviin pieniin säilöntäpurkkeihin, jotka nostin jääkaappiin asettumaan ja odottamaan päivällisen jälkeistä hetkeä. Annoksia tuli kaikkiaan seitsemän, joista kaksi pieniin lasikuppeihin ja viisi 2,5 dl lasipurkkeihin. Sitten tiskasin jonkun aikaa. 

20 kommenttia:

  1. Ihana mousse! Kahvin ja suklaan liitto on muutenkin niin hyvin onnistunut.Täällä yhdessä ravintolassa tarjotaan aika moniakin juttuja tuollaisissa purkeissa,hauskan näköistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tämä mousse oli ihana, ei liian makea. Mutta annoskoko oli vähän liian iso, alan päästä siihen vaiheeseen, että jälkkäriä ei tarvi olla niin paljon:)

      Poista
  2. Nammmmmm!
    Ylenmääräisen suklaansyönnin muutama vuosi sitten lopetettuani ei tee niin kauheasti mieli suklaajälkkäreitäkään mutta tuollainen kahvitettu versio kelpaisi vaikka heti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä kannattaa kyllä kokeilla, etenkin kun teilläkin pääsee käsiksi kunnon espressoon!

      Poista
  3. Ruuantarjoilutrendien seuraaminen on hauskaa! Minäkin olen syönyt purkkijälkiruokaa ravintolassa. Tämän tapainen jälkiruokaohje on meilläkin ollut käytössä, mutta ihan unholassa pitkän aikaa. Tulikohan siihen appelsiinia jossain muodossa? Hmm, ehkä hitunen kuoriraastetta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Appelsiini sopiikin kahvin ja suklaan kanssa hyvin yhteen!

      Poista
  4. Lasitölkistä tarjoilu on ihan must kun ottaa jälkiruoan picnicille. Muutama vuosi sitten tarjoiltiin Kaivarin vappupicnicillä mansikkatrifleä kannellisista hillopurkeista ja ensi kerralla lupasin laittaa tätä
    http://www.portuguesegirlcooks.com/2012/01/salted-caramel-pudding/
    Picnicälkkäri ei ole lainkaan niin houkuttelevan näköistä jos sen vaan kauhoisi lautasille isosta kulhosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kun jälkkäri on tarpeen kuljettaa kauemmas, on purnukka oiva vaihtoehto:) No suolaisenmakeat ovat jänskiä juttuja, se on aika tasapainoilemista, että maku tulee kohdalleen.

      Poista
  5. Aijai, mun sydämessä on aivan erityinen paikka 70-luvun ruokakuville ja siksi minusta olisi ihaninta, jos seuraava ruokablogitrendi olis että kaikki ruoat kuvataan hämyisen tummaa taustaa vasten ruskeiden keramiikka-astioiden seassa <3
    :D

    Mutta ihan mahtavia huomioita! Erityisesti tuo keittiöpyyhkeen seasta tarjoilu, jota itsekin olen harrastanut. Että niinkun muka kattais oikeasti jonkun perunan ja kastikkeen pöytään keittiöpyyhkeen kanssa..? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin oli joku aika synkkä astiasto kotona, tai ainakin jotain teekuppeja. Niistä ei oikein nähnyt onko niissä teetä vai ei :)

      Poista
  6. No, mutta Anna, sinähän voit aloittaa tuon trendin ;-) tai ehkä seuraava on, että syödään ihan tavallisilta lautasilta ei ämpäreistä, eikä muista jättikulhoista... Toisaalta minä kyllä tykkään noista purkeista - ja myös sisällöstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavallisilta lautasilta? Ei kai nyt sentään, kuulostaa aika hurjalta! :D Oikeasti on kyllä hauska tuumia, mitä käyttää tarjoiluastioina, minä usein syön oman annokseni (kylmenneenä) kuvaamisen jälkeen ja lautanen voi olla joku ihan muu kuin toisilla samalla aterialla, yksittäinen lautanen tai vaikka vähän särölläkin, jollei se kuvassa näy...

      Poista
  7. Äh, mun täytyy vissiin tehdä tätä joku päivä ihan vaan itselleni, olen ainoa meillä joka tykkää kahvista/kahvin mausta. Ja katan uhallanikin purkkiin, jonka ympärille kiedon paperinarua! :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta, käärit sitten vielä purkin lopuksi siihen ryppyiseen astiapyyhkeeseen :D Koitin eilen etsiä löytyykö meiltä sellaista paperinarupalloa, olisin ottanut kuvan siitä postaukseen, mutta löysin vain rumaa muovinarua:)

      Poista
  8. Hitsi, oon ihan missannut tuon rypistetyn leivinpaperin! Pitääkin jälkijättöisesti testata. Ja narunpätkiä kanssa.

    VastaaPoista
  9. Ruokakuvista, ruoan valmistuksesta ja varsinkin bloggaamisesta tiedän kovin vähän.. Vaan kauniin asettelun päälle ymmärrän minäkin ja tuo espressoinen suklaamousse maistuisi varmasti ;)
    Campasimpukan blogia on kuitenkin ollut mukava vilkaista aina silloin tällöin. Eikä vähiten sen vuoksi, että tunnen aitoa sukulaisuutta kirjoittajan kanssa.. ja tiedä vaikka minäkin vielä joskus avaisin pölyyntyneen reseptivihkoni ja ottaisin oikein mittakannun käyttööni. Sitä ennen kuitenkin lähetän terveiseni Ainojen ja Reinojen kotikaupungista :)

    VastaaPoista
  10. Vastaukset
    1. Kiitos! Halusin vaaleaa ja viileää :D

      Poista