sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Vuoden paras kisa!


Niin on Vuelta ajettu loppuun ja voittajaksi saatiin hienon paluun tehnyt Alberto Contador. En voisi olla iloisempi! Upean etappivoiton otti John Degenkolb, hän ylsi kaikkiaan viiteen etappivoittoon. Tästä kilpailusta jäi hyvä tunnelma, tällainen pitää suuren ympäriajon ollakin!

Espanja-haasteemme viimeisenä herkkupalana nautimme The Winter Guest-blogista löytämääni omenamarmeladia manchego-juuston kera. Keittelin omenamarmeladin jo eilen ja se sai kaikessa rauhassa jämäköityä jääkaapissa yön ylitse. Tein puolella alkuperäisen ohjeen määristä ja keitokseen tuli:
  • 300 g kuorittua ja paloiteltua omenaa
  • 1 sitruuna (sen määrää en puolittanut)
  • 1 dl kuivaa omenasiideriä
  • 250 g sokeria
Minun oli hieman vaikea löytää ohjeesta sitä, mihin kohtaan sitruuna tulisi mukaan muuten kuin mehulirauksena estämään omenien tummumista. Kuorin sitruunan leikkaamalla kuoren heti hedelmälihan pinnasta ja leikkasin sitruunasta kalvoja pitkin hedelmälihan viipaleiksi, erottelin siemenet pois. Kuorin myös omenat ja leikkasin siemenkodat pois. Laitoin omenapalat, sitruunalohkot, sokerin ja siiderin mikseriin. Soseutin kaikki ainekset sileäksi ja pehmeäksi pyreeksi, melkein vaahdoksi ja kaadoin seoksen paksupohjaiseen kattilaan. Keittelin seosta noin 45-50 minuuttia, jonka aikana seos kiehui kokoon noin puoleen alkuperäisestä määrästä. Kokeilin marmeladisoitumista (uusi sana?) muutamaan kertaan laittamalla pienen tiplan seosta posliinilautaselle. Annoin tiplan jäähtyä ja kokeilin siirtää sitä sormella. Aluksi se ei siirtynyt nätisti paikaltaan, mutta kun seos oli tarpeeksi keittinyt, yksi tipla sitten siirtyi jo ehjänä. Olin vuorannut pienen metallisen vuoan kelmulla ja jäähdyttänyt sen pakastimessa kylmäksi. Kaavin seoksen astiaan ja laitoin sen jääkaappiin jäähtymään, kun se ei ollut enää kovin kuumaa. 

Tänään marmeladi oli jähmettynyt ja helposti nostettavissa kelmun avulla astiastaan. Sen sai kumottua lautaselle ja leikattua viipaleiksi, jotka asetin manchego-juustoviipaleille. Tämä makeansuolainen tapa maistui mainiolle näin Vueltan lopettajaistunnelmissa. Sama omenamarmeladi maistunee hyvältä myös paahtoleivällä. Aivan niin kauniin väristä en omastani onnistunut saamaan, kuin miriammissy lähdeblogissani, mutta väri riippuu varmaan aika paljon omenalajikkeestakin.
 

10 kommenttia:

  1. luimupupu: Vielä kun väri olisi ollut vähen luumuun vivahtavampi. Tuli muuten päivän pyörälenkistä jänskempi kuin arvasinkaan, minulle oli uusi pyörä! Käytetty, mutta minulle uusi ja kellahdin heti kättelyssä, kun oli LOOKin polkimet ja kengät, ihan erilaiset kuin toiset :D Onneksi ei nähnyt kuin koko naapurusto... Joku koirakin taisi nauraa... No, onpa pois alta sekin kohokohta!

    VastaaPoista
  2. Voi, manchego + hillo on niin hyvää! Pitäis tehdä enemmän itse hilloja/marmeladeja, ne ois tosi herkkuja :)

    VastaaPoista
  3. Heidi: Aloin jo haaveilla viikunahillosta ja jostain vähän voimakkaammasta juustosta:)

    VastaaPoista
  4. Hyvän näköinen marmeladi! Ja manchego,mmm.

    VastaaPoista
  5. Aah.. ihana yhdistelmä! Tuosta tulikin mieleen että toin just Ranualta tyrnihyytelöä ja jotakin suomalaista manchegoa :D ..

    VastaaPoista
  6. Onnea uudelle ajokille! Maantiepyöräkö?

    VastaaPoista
  7. Yaelian: Melkein meni koko omppuhyytelö paahtisten päällä iltasella, manchego loppui jo:)

    Mausteinen Manteli: Ja lakkahillokin varmaan sopii joillekin juustoille!

    luimupupu: Kiitos, kyllä maantielle mennään! Gigardengo, piti kysyä se nimi äsken K:lta, kun oli minulle vieras merkki eikä jäänyt kerrasta mieleen:)

    VastaaPoista
  8. Hauska juttu: äkkäsin juuri, että kumpainenkin olimme puuhastelleet omenahillokkeen/marmeladin parissa ;)

    Erinomaista einettä!

    VastaaPoista
  9. Tää yhdistelmä näyttää ja kuulostaa niin hyvältä, että hetken jo tässä pohdin lähtiskö ostamaan omenoita kaupasta ja tekis tota marmeladia huomiseksi :-) Oi nam!

    VastaaPoista