tiistai 31. tammikuuta 2012

Tunnustus numero 2


Minua lykästi toiseen kertaan lyhyen ajan sisälle, sain Campasimpukan toisen tunnuksen. Sen antoi ystäväni sauvajyvänen, joka on luottoihmiseni, kun tarvitaan neuvoja perinne-ja riistaruokiin tai kasvimaa-asioissa. Hän on neuvonut minua puhelimitse matkustaessaan lomanviettoon ja kertonut useampaan kertaan, miten mistäkin minulle vieraasta raaka-aineesta selvitään, kun blondiini Campasimpukan keittiössä ei taaskaan muista! Eikä vähin syy arvostukseeni ole sekään, että hänen kanssaan pääsee Helsingissä syömään kiinnostaviin paikkoihin ja löytää jänniin ruokakauppoihin, sitä maalainen osaa arvostaa. Olen nyt oikein nopea ja vastaan tunnustukseen samantien.

1. Koska aloitit blogin? Aloitin blogin yhdessä Kammenpyörittäjän kanssa toukokuussa 2011.
   
2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä se käsittelee? Campasimpukka on ruokablogi, joka ottaa vaikutteita eri maista sen mukaan, missä milloinkin ajetaan ammattipyöräilykisoja. Keväästä syksyyn on kiireistä, eri maita tulee keittiöömme tiuhaan tahtiin, mutta talven aikana on hiljaisempaa. Väliaikana bloggaamme muuten vain erilaisia ruokajuttuja, matkailujuttuja ja muuta mieleen juolahtavaa. Nyt on  myös alkamassa toinen kautemme harrastemielessä kasvihuoneviljelijöinä, joten sekin ehkä antaa jutunjuurta.

3. Mikä tekee blogistasi erilaisen muihin blogeihin nähden? Ketjunpyöritys ja teemamaat saattavat antaa vähän lisämaustetta ruokablogille, toivon ainakin niin.

4. Mikä sai sinut aloittamaan kirjoittamisen? Olemme katsoneet ammattipyöräilyä niin kauan, kuin sitä on Suomessa televisiossa näytetty. Toissakesänä saimme idean, että seuraavana vuonna sitten kokkaamme sen maan ruokia, missä kulloinkin ajetaan isoja kisoja ja ehkäpä teemme siitä oman ruokakirjankin valokuvaohjelmalla. Talven aikana idea jalostui blogiksi, joiden maailmaan muutenkin olin juuri sukeltanut. Emmin pitkään ja etenkin epäilin sitä, etten jaksaisi ja lannistuisin, sillä aikomus oli kokata joka päivä kolmen viikon ajan keväällä Italiaa, kesällä Ranskaa ja syksyllä Espanjaa.

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi? En erityisesti halua tällä erää muuttaa blogia, mutta kuvauksessa on vielä opittavaa niin paljon, etten tiedäkään kuinka paljon. 

Olen miettinyt muutaman kerran sitä, miksi niin kovasti olen innostunut blogeista, ei vain omastani, vaan ylipäätään ruokablogeista. Olen löytänyt niistä melkoisen määrän mahtavia ihmisiä. Joihinkin olen tutustunut aivan persoonakohtaisestikin. Yksi varhaisimpia muistojani tällä saralla on Kokit ja potit-blogi, jonka innovatiivisen ja valloittavan Hannelen olen myös tavannut viime kesäisellä Oulun blogimiitillä. Niinpä annan tunnustukseni Hannelelle. Hänelle seuraava kuvakin.

4 kommenttia:

  1. Ai teillä on kasvihuonekin! Itsekin oon sellaisesta haaveillut, mutta ei tuonne pihalle mahdu. Siitä varmasti riittää jutunjuurta ensi kesänä.

    VastaaPoista
  2. Ankerias: on meillä, viime toukokuussa sitä Giron aikaan pykättiin. Ensimmäinen sato oli vähän yrttipainotteinen, mutta muutamia tomaatteja kyllä saatiin:)

    VastaaPoista
  3. Oooooh! Jee!
    Ja kuva on u-p-e-a. Kiitos!

    VastaaPoista
  4. Hannele:hyvähyväkiitoskiitos.)

    VastaaPoista