keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Pavlova


Eilinen myrsky ohitti meidät molemmilta puolilta, lähistöllä ollaan edelleen ilman sähköä. Iloisella mielellä tuumin, että olisi hyvä päivä paistaa marenkeja. Huono puoli tässä oli se, että aikeeni tehdä jälkiruoaksi pavlovaa oli tieten tehty oman nilkan sahaus. Kohtahan on alkamassa ammattipyöräilyn uusi kausi ja kuten olen jo hehkuttanut, se alkaa Australiasta. Minulla on ollut hakusessa australialaisia ruokaohjeita ja joka paikassa ensimmäisenä vastaan tulee pavlova, toki heti toisessa lauseessa kiistellään siitä, onko se kuitenkin lähtöisin Uudesta-Seelannista. Minun olisi siis pitänyt, jos olisin ollut järkevä, malttaa mieleni ja tehdä pavlovaa vasta Tour Down Underin aikaan, eihän aussiruokaohjereservini (huh mikä sana!) suorastaan pullistele runsauttaan. Mutta järki ja tunne eivät tunnetusti aina viihdy samassa päässä, tänään tuntui pavlovapäivältä, joten ei muuta kuin kananmunia erottelemaan, heti aamiaisen jälkeen!

Käytin samaa perusmarenkiohjetta, kuin  Eton Messiä tehdessäni. Siihen tulee yksinkertaisesti:
  • 2 munanvalkuaista
  • 100 g sokeria
Ohjeen mukaan valkuaisia vatkataan, kunnes vaahtoon jää viehkeitä piikkejä, jonka jälkeen sokeri lisätään lusikallinen kerrallaan. Minulle iski jokin epähuomio, sillä olin kipannut sokerin kulhoon heti sen punnittuani ja valkuaiset päälle. Vatkasin hetken ja aloin ihmetellä, että minne hukkasin sokerin. Pian kyllä huomasin käänteisen järjestyksen ja jäin toivomaan, ettei se pilaisi lopputulosta. Annoksesta tuli kuusi  noin 8 cm kiekkoa marenkia. Lusikoin marengin paperille ja tein punaiseen karamelliväriin kastetulla hammastikulla muutamia pyörteisiä kuvioita jokaiseen. Paistoin marenkeja 120 asteessa 80 minuuttia, jonka jäljeen ne saivat jäähtyä yhtä matkaa uunin kanssa.

Päivällisen jälkeen vatkasin kermaa pehmeäksi vaahdoksi ja lusikoin sitä marenkien päälle ja asettelin vadelmia, pensasmustikoita ja mansikoita pinnalle. Ihan ylimmäksi lirutin ihan vähän hyvää hunajaa. Marenki onnistui mainiosti, vaikka töpelöin järjestyksen kanssa, muutenkin jälkiruoka oli suussasulavan hyvää!

5 kommenttia:

  1. Pavlova on kyllä ihana klassikkojälkkäri:)

    VastaaPoista
  2. Yealian: Samaa mieltä ja kesällä tietysti vielä parempi, kun on maukkaita kotimaisia marjoja saatavilla.

    VastaaPoista
  3. Aina voit tehdä toisenlaisen version pyöräilysesongin aikana ;-)

    VastaaPoista
  4. Voi ei... mullakin odottaa Pavlova-postauksen kunhan saan kameran kuvineen kotiin. Oli meillä aaton jälkkärinä. Ihanalta näyttää tämä sinun omasi!

    VastaaPoista
  5. suolaajahunajaa: unenpöpperösin silmin sekoitin nimimerkkisi kommenttiisi ja luin sen tähän tapaan: "aina voi tehdä suolaisen version!" Miten mahtaisi onnistua:))

    Nanna: Voi kyllä, tahtoo nähdä millaisen Pavlovan sinä teit! Tämä kerta minulla onnistui, ensimmäiseni noin vuoden takaa meni pieleen big time, tuli sitkaita imeliä kiekkoja, joita poikaseni kyllä kiltisti vähän nakersivat.

    VastaaPoista