tiistai 16. elokuuta 2011

Poro- ja lohikääretortut


Minä olen aika suurpiirteinen ihminen. Pieni ja sievä, pikkutarkka ja huoliteltu eivät ole minun tyyliäni. Ihailen kyllä toisten kädentaitoja, mutta harvoin edes yritän itse tehdä mitään vastaavaa. Täytekakut, niin makeat kuin suolaisetkin, ovat juuri sitä minkä tekemiseen en yleensä edes ryhdy. Olenhan minä lasten syntymäpäiville joskus valmistanut "rapatessa roiskuu"-tyylisiä pläjäyksiä, mutta niiden kanssa on jo alunalkaenkin ollut teemana, että toivottavasti maistuu paremmalle kuin näyttää. Yleensä lasten isä hoiti täytekakut pöytään ja paljon näyttävämmin, kuin minä edes parhaimpana päivänäni.

Juhlissa suolaiset tarjottavat yleensä käyvät kaupaksi hyvin, niinpä minun on pitänyt etsiä voileipäkakkuja korvaava ohje, jonka dekoratiivisesta puolesta minäkin voisin selviytyä. Sain muutamia vuosia sitten Helsingin Sanomien Ruokatorstai-kirjan ja sieltä löysin esikoisen rippijuhlia valmistellessani ohjeen, joka on nimetty Kylmäsavulohikääröksi. Kuva oli houkuttelevan näköinen ja jätin siinä vaiheessa ohjeen sen kummemmin lukematta, tuumin että onhan tässä suolaisia munakasrullia ennenkin pyöräytetty. Enkä sitten lukenut ohjetta myöhemminkään, ennen kuin siinä vaiheessa, kun hihat oli jo kääritty ja esiliina vyötetty. Onneksi olin sillä hetkellä yksin, koko sivun mittainen monimutkaiselta kuulostava ohje sai pari ärräpäätä luikahtamaan huuliltani. Mutta en lannistunut. Tästedes kutsun luomuksia kääretortuiksi, sillä tuo käärö tuo mieleeni liiaksi joko pikkuvauvat, taikka grillikioskien kulinaariset nautinnot. Ohje on kopioitu minuksi hämmästyttävän tarkasti Ruokatorstai-kirjasta, omat huomioni ja lisäykseni lihavoituina.

Taikina:
  • 50g margariinia (no voita tietysti)
  • 1 dl vehnäjauhoja
  • 3 dl maitoa
  • 1/2 tl suolaa
  • 1/2 tl leivinjauhetta
  • 3 munaa

täyte:
  • 1 sipuli
  • 150 g kylmäsavulohta (savuporoa, rapuja, tai vain juustoa yrtein, jos tarvitaan lihaton versio)
  • 200 g tuorejuustoa (osaksi turkkilaista jogurttia)
  • 1 dl ranskankermaa
  • yrttejä ja muita mausteita
0. Jos sinun tarvitsee tehdä näitä useita, tee sarjatyönä, kerää kaikki ainekset helposti saataville ja mittaa ensimmäisen pohjan ainekset valmiiksi. Et voi käyttää kiertoilmaa, voit paistaa vain yhden kerrallaan eikä taikina kestä odottamista, joten niitä ei kannata valmistaa kaksin- tai kolminkertaisena annoksena. Kun olet käyttänyt ensimmäisen satsin aineksia ja pohja on paistumassa, mittaa uudet ainekset valmiiksi ja pese välineet, joten pääset aloittamaan seuraavan taikinan, kun edellisellä on noin 15 minuuttia paistumisaikaa jäljellä.

1. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Sulata rasva paksupohjaisessa kattilassa ja lisää vehnäjauhot, sekoita tasaiseksi, älä ruskista.

2. Lisää maito erissä, vatkaa joka lisäyksen välissä voimakkaasti, sekoita kunnes muodostuu taikinapallo, nosta kattila liedeltä ja anna jäähtyä. (tätä salaperäistä taikinapalloa en ole saanut aikaan kuin kerran vahingossa, muutoin tulos on paksu sileä valkoinen kastike, joka ilmeisesti kelpaa aivan hyvin)

3. Erottele keltuaiset valkuaisista, vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi.

4. Vatkaa keltuaiset yksitellen jäähtyneeseen taikinapalloon mukaan, sekoita mukaan suola ja leivinjauhe. (laitan kattilan aina heti kylmään veteen altaaseen ja vatkaan hetken, jotta kastike (pallo) jäähtyy)
valkuaiset mukaan

5. Kääntele valkuaisvaahto taikinaan, saa olla suurpiirteinen, pienet kokkareet eivät haittaa.


6. Levitä taikinavaahto leivinpaperille pellille. Paista ensin 10 min 200 asteessa ja sitten 30 min (meidän uunissamme riitti 20 min) 175 asteessa, älä avaa luukkua ensimmäisen vartin aikana äläkä käytä kiertoilmaa, ettei pohja lässähdä.

7. Kun pohja on kauniisti ruskistunut, ota se pois uunista (nosta uunin lämpötila jälleen 200 asteeseen seuraavaa pohjaa varten), kumoa se puhtaalle paperarkille tai pyyhkeelle ja irrota leivinpaperi tasaisesti vetämällä. Kääri pohja löyhälle rullalle jäähtymään.

8. Sekoita täytteet ainekset sekaisin ja levitä jäähtyneelle pohjalle, kääri tiukalle rullalle paperiin ja laita jääkaappiin vetäytymään. Täyteohjeen määrät ovat hieman viitteellisiä, monista sen mukaan, miten monta rullaa sinun tarvitsee valmistaa. Tuorejuustomassa käy sekä liha- että kalavaihtoehtoon, jaa vain massa eri kulhoihin ja sekoita savuporo silpuksi leikattuna tai lohi pieneksi pipellettynä sekaan eri astioissa.

9. Jos haluaa koristella, sivele päälle ranskankermalla notkistettua tuorejuustoa ja siihen päälle yrttejä ja vaikka paprikasta leikattuja pieniä salmiakin muotoisia paloja.

leivinpaperi irtoaa hyvin kypsästä pohjasta
Minulla meni noin neljä tuntia kuuden kääretorttupohjan paistamiseen, uuni oli koko ajan tehokkaasti käytössä ja kuudennen pohjan mennessä uuniin olin aloittamassa jo seitsemättä, kun älysin lopettaa, niin sujuvaksi homma äityi loppua kohden. Suuri kiitos kuuluu omalle keittiökölvilleni, joka tiskasi hiki hatussa sen lisäksi, että otti kuvia, pyyhki otsaani ja tarjosi vesihuikkaa. Valmistin kääretortut koristelua vaille valmiiksi juhlaa edeltävänä päivänä. Ennen tarjoilua asettelin rullat isolle tarjottimelle rucolan lehtien päälle ja sivelin pinnan tuorejuustomassalla, ripottelin raitoina päälle paprikaneliöitä, ruohosipuli- ja persiljasilppua ja pudottelin huoletonta vaikutelmaa tavoitellen kasvihuoneen miniatyyritomaatteja kääretorttujen ympärille. Juhlan kohteemme nimesi nämä tarjoilun parhaiksi antimiksi, mikä sai äidin tietysti liikuttumaaan ja pyyhkimään ties monetta kertaa päivän aikana kyyneltä silmäkulmastaan.


8 kommenttia:

  1. Ihania, mutta työläältä vaikuttaa. Syy miksi kommentoin on otsikko: luin useamman kerran PORO- JA LOHIKÄÄRMETORTUT.

    Ai jai. :P

    VastaaPoista
  2. Saima: oi, lohikäärmetorttu oli kyllä suunnitelmissa, mutta harmi kun pääsi kylmasavustettu lohikäärme loppumaan!

    VastaaPoista
  3. Sinun vihjeestä minunkin on tullut tehtyä tätä usein, ja se tuntuu olevan kaikkien mieleen, kovasti kehuja saa kaikissa juhlissa. Hauska juttu, minulla on tullut joka kerta se taikinapallo, se vaan yhtäkkiä ilmestyy. Ja minun pitää koristella se aina pitkittäin, kun ajattelen, että harmittaa että jonossa just ennen oleva saakin sen päällisen minkä itse olisi halunnut ;) (joo, en koristele täytekakkujaan niin, että ihmiset saisi erilaisia paloja).

    VastaaPoista
  4. sauvajyvänen: voi hemskutti, miksen minä saa sitä palloa aikaan? Jääköhän se mulla jotenkin vajaaksi se keittäminen? No, onnistuuko se pallottakin. Mietin, että se olisi varmaan hyvä makeanakin versiona, jotain hyvää kermaista täytettä, tai rahkaa ja marjoja, ei liian märkää. En ollut tuota ajatelleeksi, että koristeet voisi laittaa pitkittäin, muistanpa ens kerralla.

    VastaaPoista
  5. vaikuttaa tuulihattutaikinalta, käytitkö sähkövatkainta? sillä pitäis tulla palloa ihan helposti

    VastaaPoista
  6. Maria: en käyttänyt, sähkövatkain on sanonut sopimuksen irti ja odottelen, että Kitchen Aid toisi meikäläisille markkinoille sätkäimen:)

    VastaaPoista
  7. Minäkään en käytä tässä taikinassa sähkövatkainta, ei minusta tarvitse sitä.

    VastaaPoista
  8. Entä gluteeniton versio, onnistuuko?

    VastaaPoista